Kun kansa nousi

Demonstracja chłopska. Racławice, kwiecień 1937 r. / Fot. www.dws-xip.pl

Puolassa on tänä vuonna tullut kuluneeksi 75 vuotta suuresta talonpoikaislakosta. Tapahtumia on muistettu virallisissa tilaisuuksissa, ja katolinen viikkolehti Tygodnik Powszechny on julkaissut tuoreessa numerossaan artikkelin aiheesta. Kyseessä oli eräs sotienvälisen ajan Euroopan voimakkaimmista maaseutuväestön mielenilmauksista, joten sen muisteleminen myös Suomessa saattanee olla paikallaan.

Vuoden 1937 maaseutulakko ei ollut Puolassa ensimmäinen lajissaan. Vuonna 1932 — siis samana vuonna, jolloin Suomessa oli puhjennut taustoiltaan hieman samanlainen Nivalan konikapina — oli myös Puolan maaseutuväestö protestoinut avoimesti verotuskäytäntöjä ja valtionmonopoleja vastaan. Siinä, missä Nivalan kapinaliike Suomessa raukesi ilman verenvuodatusta ja jäi paikalliseksi, ei Puolassa selvitty yhtä helpolla. Vanha maaorjuuden pelko eli puolalaisessa viljelijäväestössä syvällä, joten hallituksen pyrkimys hillitä mielenilmauksia kieltämällä julkiset kokoontumiset tulkittiin oitis pahimmalla mahdollisella tavalla. Rajuimmat väkivaltaisuudet puhkesivat maan kaakkoisosissa Sanokin alueella. Mittasuhteista antanee kuvan se, että Brzegi Dolnen viljelijäin mielenosoitusta tukahduttaneiden puolen tuhannen poliisin oli pyydettävä virka-apua armeijan jalkaväkipataljoonalta ja Puolan ilmavoimilta.

Autoritaarisesti hallitussa Puolassa valtaa oli 1920-luvulta alkaen käytellyt kansallissankarin, marsalkka Piłsudskin ympärille rakentunut niinsanottu Sanacjavaltion “tervehdyttämiseen” pyrkinyt poliittinen klikki. Oppositioon jääneen maaseutuväestön vastarinnan poliittisena kanavana toimi Puolan talonpoikaispuolue, Stronnictwo Ludowe. Puolueen pyrkimys oli asettaa yhteiskunnallisista epäkohdista versonut maaseudun lakkoliikehdintä palvelemaan poliittisia tavoitteita Puolan hallinnon kansanvaltaistamiseksi. Vuoden 1932 tapahtumien jälkeen tilapäisesti kielletyn Puolan talonpoikaispuolueen kärkimiehistä kannatti radikaalia toimintaa Neuvosto-Venäjän vastaisen sodan aikana pääministerinä istunut veteraani Wincenty Witos. Lakkoaatteelle kannatuksensa soi myös puolueen nuori kyky Stanisław Mikołajczyk, joka kunnostautui sittemmin toisen maailmansodan jälkeen taistelussa stalinismia vastaan.

Keväällä 1937 ravisteli Puolaa uusi maaseudun lakkoaalto. Talonpoikaispuolueen vanha johtaja ja Puolan presidenttinä kahteen otteeseen istunut Maciej Rataj varoitti puolueen radikaaleja ja nuorempaa polvea siitä, että selkkaus hallituksen kanssa saattaisi sysätä Puolan avoimeen sisällissotaan Espanjan tavoin. Tšekkoslovakiaan paennut Witos ja Mikołajczyk eivät perääntyneet, ja elokuussa kahdentoista voivodikunnan talonpojat ja maataloustyöläiset menivät lakkoon. Elintarviketuotannon vaarantuessa hallitus pyrki ratkaisemaan ongelman rikkurityövoimalla, minkä seurauksena työtaistelu kääntyi väkivaltaiseksi. Ennen kuin syksy oli ohi, 44 talonpoikaa oli kuollut ja yli sata poliisia haavoittunut. Se, että myös pienilukuiset puolalaiset kommunistit olivat pyrkineet tukemaan lakkoa, vain pahensi julkisen vallan asenteita. Viranomaiset jatkoivat “rauhoitustoimiaan” vielä lakon rauettuakin avoimella terrorilla. Levottomimpien alueiden maaseutuväestö katsottiin yhteisöllisesti vastuulliseksi tapahtumiin, minkä seurauksena tuhansittain ihmisiä pidätettiin. Osa internoitiin Bereza Kartuskan keskitysleirille.

Eurooppalaisilla talonpoikaispuolueilla on marttyyrinsa. Toisen maailmansodan aikana talonpoikaispuolue valjasti kokeneen organisaationsa taisteluun saksalaisia vastaan, ja puolueen aseellinen siipi oli eräs Puolan tehokkaimmista vastarintajärjestöistä. Vihreää talonpoikaislippua vuonna 1937 kantaneiden maaseudun lakkolaisten vetoomus “Bądźcie solidarni” — “Olkaa solidaariset!” — toimi sittemmin esikuvana eräälle toiselle liikkeelle, joka voitti oman yhteiskunnallisen taistelunsa.

Advertisements
This entry was posted in Historia, Puola and tagged , . Bookmark the permalink.

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s