Erään kaukaisen tammikuun muisto

Kuluneella viikolla on tullut vierähtäneeksi 150 vuotta Puolan tammikuun kansannousun (powstanie styczniowe) puhkeamisesta. Kyseessä oli viimeinen ja verisin puolalaisten 1800-luvulla käynnistämistä keisarillisen Venäjän ylivaltaa vastustaneista kapinaliikkeistä.  Toisin kuin aiemmassa marraskuun kansannousussa, ei puolalaisilla ollut enää vakinaista armeijaa jonka turvin haastaa Venäjän miehitysjoukot. Sotaa käytiin partisaaniryhmien toimesta. Toiminnan järjestelmällisyydestä vastasi kansannousun poliittinen johto, ennen kaikkea lokakuusta 1863 vastarintaa diktaattorin valtuuksin luotsannut Romuald Traugutt. Vaikka puolalaisten kesken vallitsi selkeä poliittinen jakolinja — nimitykset “punaiset” ja “valkoiset” olivat jo tuolloin käytössä — oli vastarinta Venäjää vastaan yhtenäistä.

Välitön syy kapinaan oli Puolan siviilihallinnosta vastanneen kreivi Aleksander Wielopolskin pyrkimys taltuttaa maassa kytenyt vastarintatoiminta määräämällä sotaväen pakkovärväys, branka. Tavoitteena oli ehkäistä kapina kutsumalla turvallisuusriskiksi katsotut nuoret miehet asevelvollisiksi Venäjän sotaväkeen. Vähemmän yllättäen Wielopolskin määräys ei estänyt kapinan puhkeamista, vaan päin vastoin lietsoi sen ilmiliekkiin. Kansannousu sitoi Venäjän asevoimat Euroopassa lähes puolentoista vuoden ajan ja oli eräs aikansa parhaiten järjestetyistä sissisodista. Taisteluja käytiin niin Puolan kaupungeissa kuin pelloilla ja metsämailla, minkä lisäksi kapinaliike levisi myös Liettuaan, Ukrainaan ja Valko-Venäjälle. Suurvaltapoliittisesti puolalaisten kansannousu edesauttoi Preussin ja Venäjän yhteisymmärryksen lujittumista, mikä osaltaan soi Bismarckille mahdollisuuden toteuttaa Saksan yhdistäminen. Kansannousun kukistamista seurasivat Venäjän rajut kostotoimet, ja Traugutt tovereineen päätti päivänsä hirsipuussa.

Kansannousun 150-vuotisjuhla on huomioitu Puolassa, ja Tygodnik Powszechny on julkaissut kattavan teemanumeron aiheesta. Erikoisnumeroon sisältyy myös kollegani ja hyvän ystäväni Patrycja Bukalskan kirjoittama artikkeli kansannousun naissotilaista ja sairaanhoitajattarista. Erityisen kiintoisa hahmo oli Anna Henryka Pustowójtówna, joka taisteli kansannousussa mieheksi pukeutuneena peiteminellä “Michał Smok”, “Mikael Lohikäärme”.  Kansannousun päätyttyä Henryka pakeni Puolasta ja asettui Ranskaan, jossa osallistui muun muassa Pariisin kommuunin toimintaan. Tässä suhteessa hän oli tyypillinen esimerkki 1800-luvun kansallismielisistä puolalaisista, joista monet ottivat osaa vallankumous- ja vapautusliikkeisiin myös muualla Euroopassa.

Tammikuun kansannousu kosketti välillisesti myös Suomea, ja kuten aiemminkin 1800-luvulla, ottivat tsaarin armeijassa palvelleet suomalaissyntyiset upseerit nytkin osaa Puolan vapaustaistelun kukistamiseen. Kansannousun puhjetessa oli Veikselin maakuntiin sijoitettujen venäläisten sotavoimien komento Kuopiossa syntyneen ja Puolassa jo vanhastaan taistelleen jalkaväenkenraali Anders Edvard Ramsayn hallussa. Kuukauden jälkeen Ramsay joutui vetäytymään komentovastuusta terveytensä horjuessa, ja hänen tilalleen nousi Suomen entinen kenraalikuvernööri, syntyjään baltiansaksalainen kenraalisotamarsalkka von Berg. Suomalaiset upseerit olivat suorastaan yliedustettuina eräissä joukko-osastoissa. Käytännössä koko Haminan kadettikoulun vastavalmistunut vuosikurssi oli lähetetty sotaan Puolaan, minkä seurauksena miltei kaikki Venäjän armeijan 6. jalkaväkidivisioonan rykmentinkomentajat olivat suomalaisia upseereita.

Todennäköisesti ensimmäisen suomenkielisen esityksen tammikuun kansannoususta laati valtiopäivämies, historioitsija ja vapaaherra Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen. Myöntyväisyyttä kannattaneen suometarlaisen valtiomiehen näkemys Puolan itsenäisyystaistelusta oli vähemmän yllättäen jyrkän tuomitseva. Helmikuun manifestin jälkimainingeissa kirjoitetun pamfletin voi lukea myös varoituksena suomalaisille, muistutuksena siitä kuinka suoranainen vastarinta saattaisi koitua kotimaalle alistumista kohtalokkaammaksi:

“Itse asiassa kapinan-nosto tällä hetkellä oli hurjinta hulluutta; sillä, vaikka salaliiton järjestelmä sinänsä oli suurella taidolla kehitetty, puuttui liikkeeltä todellisen sodankäynnin ensimmäiset ehdot; joltinen varasto aseita sekä sotataitoisia päälliköitä, jotka olisivat osanneet harjoitella noita tarjoutuvia vapaaehtoisia välttämättömiin temppuihin. Mitään yhteistä johtoa ei tässä voinut olla, ja nuo hajanaiset sissijoukot, jos kohta jokunen niistä nousikin 3000:een mieheen, olisivat olleet muutamassa viikossa hävitetyt, ellei venäläinen sotakomento olisi noudattanut mitä takaperoisinta taktiikkaa.

Seurauksena oli, että yleensä maaseutu ja pienemmät kaupungit jäivät kapinoitsijain valtaan ja itse väestö, jota ei hallitus osannut suojella, käsitti kapinan tunnustetuksi sodankäynnin muodoksi. Kapinallisten sotatoimet eivät olleet muuta kuin säännöttömien partiojoukkojen hajanaisia yrityksiä, joissa epäilemättä osoitettiin suurta uroutta, mutta kokonaisjohtoa puuttui. Venäläinen sotaväki taas, ärsytettynä sissijoukkojen päällekarkauksista, harjoitti monessa paikoin julmaa kostoa. Kaikki yhteiskunnallinen järjestys oli kerrassaan loppunut.”

Kossak_Woj_Czerkiesi_na_Krakowskim_PrzedmiesciuKirjallisuutta:

J. E. O. Screen & Veli-Matti Syrjö, Keisarillinen suomen kadettikoulu 1812-1903; Haminan kadetit koulussa ja maailmalla, Kustannusosakeyhtiö Tammi, Helsinki 2003.

Trzy Powstania Narodowe; kościuszkowskie, listopadowe, styczniowe, Stefan Kieniewicz, Andrzej Zahorski & Władysław Zajewski, Instytut Historii Polska Akademia Nauk, Książka i Wiedza, Warszawa, 1994.

Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen, Puolan kapinat vuosina 1831 ja 1863, Werner Söderström 1900.

Advertisements
This entry was posted in Historia, Puola, Sota and tagged , , , , , , , , , . Bookmark the permalink.

2 Responses to Erään kaukaisen tammikuun muisto

  1. J. Raiskinmäki says:

    Mielenkiintoista. Etenkin tuo juttu naisista olisi kiva lukea, vaan kun tuo puola on minulle hepreaa..

    • Jussi Jalonen says:

      Täydensin hieman bloggausta ja esittelin artikkelissa mainitun Anna Henryka Pustowójtównan. Hänestä on toki tarjolla verkossa tietoa englanniksikin.

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s