Valtias ja oppineisto

Viikon ajan jatkunut suun murtaminen pääministeri Kataisen osuudesta filosofi Pekka Himasen kuuluisaan “tulevaisuusselvitykseen” on saavuttanut eräänlaisen lakipisteen. Suurmiehillä on tunnetusti aina tukenaan viisas oppinut; Alkibiadeella oli Sokrates, Kaarle Suurella oli Alkuin, Fredrik Suurella oli Voltaire, ja Kataisella on Himanen. Viimeisenä ääntänsä keskustelussa on käyttänyt yliopistomme professori Juha Suoranta, joka on kahdessa kirjoituksessaan ottanut asiakseen esittää suorastaan puolustuspuheen pääministerin roolille mesenaattina. Suoranta on verrannut Kataisen menettelyä filosofi Himasen työllistämisessä siihen, miten pääministeri Esko Aho tilasi vuonna 1993 kansalaispuheenvuoron maan henkisestä tilasta ja tulevaisuudesta dekaani Ilkka Niiniluodolta. Professorin mukaan kyse on samanlaisista tapauksista.

Suorannan vertauksesta unohtuu olennaisin asia: rahoitus. Pääministeri Ahon tilaama selvitys toteutettiin vuonna 1993 valtioneuvoston varoilla. Myös muut valtiovallan tilaamat merkittävät tutkimushankkeet on rahoitettu yleensä suoraan valtion omasta kirstusta, tavallisimmin valtioneuvoston kanslian tai keskeisen ministeriön rahoista. Suomen Akatemia on lausunnoissaan vieläpä korostanut hallituksen tai eduskunnan velvollisuutta osoittaa näille projekteille varat tavanomaisen tutkimusrahoituksen ulkopuolelta; asiantuntija-apuaan Akatemia toki on suonut aina.

Himasen ja Kataisen episodin erikoisuuksia on summattu jo aivan riittämiin, mutta asian ydin tosiaan on rahoitus. Himasen ansioilla ja muodollisella pätevyydellä tai edes hänen projektinsa sisällöllä, joita kaikkia on julkisuudessa puitu loputtomiin, ei viime kädessä ole yhtään mitään merkitystä. Tiedeyhteisön kannalta on olennaista vain se, miten hänen rahoituksensa on järjestetty. Tässä tapauksessa se on toteutettu tavalla, joka kaipaa paremman selvityksen kuin mitä pääministeriltä toistaiseksi on saatu.

Mikäli filosofin hankkeelle olisi osoitettu selkeä rahoitus valtioneuvoston tai eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan toimesta, muun tutkimusrahoituksen ulkopuolelta, kellään ei olisi mitään huomautettavaa. Kaikki olisi tavanomaisen käytännön mukaista. Ongelmallista on se, että pääministeri on katsonut aiheelliseksi turvautua poliittiseen ohjaukseen vaikuttaakseen nimenomaan Suomen Akatemian rahoituspäätökseen — “saattamalla tutkijat ja rahoittajat yhteen”, kuten hän asian on itse hillitysti ilmaissut. Kuten moneen kertaan on toistettu, Akatemialta hankittu summa on nimenomaan pois muusta tutkimusrahoituksesta, ja tässä tapauksessa on varat kanavoitu vieläpä pääministerin suosikille. Katainen on käyttänyt arvovaltaansa tavalla, jonka voi katsoa loukkaavan Akatemian riippumattomuutta, ja mikä ei ole millään muotoa pääministerille soveliasta.

Vastuun tietysti kantaa myös Akatemia, joka antoi asiassa periksi. Hämmentävää on kuitenkin se, että Katainen ei kadu toimintaansa ja vieläpä voimakkaasti puolustaa sitä todeten, että järjestäisi rahoituksen yhä nytkin samalla tavalla. Pääministerin asemaan kohonneen miehen pyrkimys vaikuttaa poliittisesti määräysvaltansa ulkopuolella olevan tutkimusrahoituksen kanavointiin on jo itsessään häkellyttävää ja viittaa siihen, ettei Katainen täysin hahmota sitä, mikä on soveliasta ja mikä ei. Sitäkin erikoisempaa on, ettei hän edes tiedosta menetelleensä kyseenalaisesti tai vastoin tavanomaisia käytäntöjä. Vaikkei tämä olekaan suomalaiselle poliitikolle mitenkään tavatonta, on kyse kuitenkin pääministeritasolla huolestuttavasta vallasta huumaantumisesta.

Viimeksi, kun istuvan hallituksen ministeri harjoitti “poliittista ohjausta” — vieläpä täysin toimivaltansa puitteissa, sovitun hallitusohjelman mukaisesti ja kyseisen hallintoelimen omasta pyynnöstä — oli tiedossa pari kuukautta jatkunut opposition raivoisa vyörytys ja lopulta esitys epäluottamuslauseesta. Jupakan ohessa päätti hallituskumppaneilleen aina yhtä solidaarinen pääministeri lopulta bysanttilaiseen tapaan pestä kätensä asiasta ja viskata kollegansa susille. Tällä kertaa ohjausta on annettu toimivallan ulkopuolella, pääministerin omasta päähänpistosta ja vastoin Suomen Akatemian toiveita. Opposition reaktio on ollut kuitenkin vaisu ja kompuroiva, eivätkä hallituspuolueetkaan näytä olevan yhtään sen paremmin tilanteen tasalla.

Sanomalehdistä on toistaiseksi vain Aamulehti osoittanut pääministerin suuntaan selvät moitteet. Maan valtalehden kolumnisti Saska Saarikoski puolestaan on tyytynyt hymistellen toteamaan, miten peräti hienoa on että pääministeri on ainakin tilannut selontekonsa “maltilliselta hyvinvointivaltion puolustajalta” ja miten filosofi Himanen on sentään pienempi paha kuin “amerikkalaiset uusliberaalit”. Poliitikkojen ja eräiden niinsanotun kulttuurieliitin edustajien lähettämä viesti näyttäisi olevan, että tutkimusrahoituksen kanssa tapahtunut kyseenalainen menettely ei nyt ole oikeastaan minkäänlainen synti.

Kaikki tiedemaailmassa toimivat henkilöt eivät välttämättä näe asiaa niin vaatimattomana tapauksena. Karu totuus on, että tässä maassa on ministereiden katsottu syöneen luottonsa paljon vähemmästäkin. Ellei yksikään kansanedustaja tai merkittävä tiedotusväline vielä ensi viikolla vaadi pääministeri Kataisen eroa tai edes selkeämpää katumusharjoitusta, niin tässä maassa, kansalaisyhteiskunnassamme ja poliittisessa kulttuurissamme on jotain pahemman kerran vialla. Omasta puolestani soisin pääministerin luopuvan virka-asemastaan.

Advertisements
This entry was posted in Media, Politiikka, Yleinen and tagged , , , , , , , . Bookmark the permalink.

7 Responses to Valtias ja oppineisto

  1. joelrouvinen says:

    Minkä vuoksi oppositio on ollut näin munaton asian ottamisessa esille? Oma näkemykseni on, että Keskusta katsoo jo vuoteen 2015 eikä halua suututtaa Kokoomusta. Kun hallituksella on muutenkin vaikeaa niin pääministerin erosta voisi seurata eduskuntavaalit jo nyt, joten kumpikaan oppositiopuolueista ei halua selkeästi hyökätä Kokoomuksen kimppuun, joka saattaa seuraavissakin vaaleissa nousta suurimmaksi.

    Monipuoluejärjestelmän kiroja. Kaksipuoluejärjestelmässä oppositio ottaisi tilanteesta kaiken irti.

    • Jussi Jalonen says:

      Luulisin, että kyse on ihan vain siitä ettei akatemian ja tiedemaailman käytäntöjen tuntemus ole kummankaan tämänhetkisen oppositiopuolueen vahvinta aluetta. Onhan pääministeripuoluetta hiillostettu kuitenkin muista asioista. Toki myös Sipilän etsikkoajalla ja Soinin yleisellä väsymisellä on varmasti vaikutuksensa tähän hampaattomuuteen.

      Se, mikä tämän tekee entistäkin hälyttävämmäksi on tietysti viime viikolla julki tullut uutinen valtioneuvoston ohjauksen lisäämisestä tutkimusrahoituksessa. Valtiolla on jo tätä nykyä mahdollisuus hankkia tilaustutkimuksia eri laitoksilta ja instituutioilta, mutta tässä uudistuksessa aiotaan myös perinteisesti itsenäinen Suomen Akatemia ja sen jakama tutkimusrahoitus kytkeä poliittiseen ohjaukseen. Käytännössä se lisäisi kulloisenkin pääministeripuolueen valtaa tiedepolitiikan ohjaamisessa huomattavasti. Varmaankaan ei tarvitse erikseen miettiä, millä puolueella tällä hetkellä on kaikkein lujin usko pääministeripaikan lunastamiseen ensi vaaleissa.

      Kokoomuksen taholta on mieluusti peloteltu Neuvostoliitolla ja kommunismilla milloin missäkin yhteydessä. Kunnallisvaalien alla Katainen kuittasi eräässäkin tentissä epämiellyttävän kysymyksen sillä, ettei Suomi ole mikään Neuvostoliitto, ja Himas-kohun aikana on Juho Romakkaniemi tehnyt rinnastuksia stalinisteihin. No, miltä tämä akatemiauudistus vaikuttaa? Valtiojohto saisi siinä entistä enemmän käytännön valtaa tieteen tekemisen ohjailemisessa. Käytännössä sen tien päässä on tilanne, jossa valtiojohto voi ratkaisevasti vaikuttaa siihen, mitä voi tutkia, ketkä tutkivat ja sitä kautta senkin, millaista politiikkaa tutkimustuloksilla tuetaan. Mistä se kenties muistuttaa?

      Erityisen huvittavaa on tietysti se, että tämä uudistus nousee keskusteluun Himasen tapauksen noustessa pinnalle. Viesti tavallaan on se, että tietenkään pääministerillä ei ole mitään syytä katua menettelyään. Päinvastoin, hänen menettelystään aiotaan nyt tehdä uusi käytäntö, ja sitä on tiedossa vielä paljon enemmän!

      Lisättäköön vielä, että Katainen on toki saattanut tässä toimia hyvässä uskossa, etenkin kun Akatemia taipui rahoitukseen. Mutta se ei silti poista hänen poliittista vastuutaan; ennen kaikkea on syytä huomioida se, että hänen menettelynsä kyseenalaisuuden ja epätavallisuuden tultua julki hän ei ole katsonut olevansa mistään tilivelvollinen ja on todennut, että toimisi edelleen samalla tavalla.

  2. JPHM says:

    Tämähän on nähtävä osana laajempaa kuvaa. Aalto-yliopistoon järjesteltiin poliittisella valinnalla 494,2Me vastinrahaa peruspääomaksi. Nyt tilattiin yksi kallis tutkimus. Ehkäpä tuo ensin mainittu ansaitsisi enemmän keskustelua nyt kun politiikan ja tieteen rajankäynnistä on aloitettu poru.

  3. Otto Normalverbraucher says:

    Himanen on nyt julkisesti teilattu ja Kokoomus on häpeäpaalussa vielä pitkään asian tiimoilta. Kokoomuksen osalta en ole huolissani mutta Himanen lienee ainakin julkisuudessa olleiden tietojen mukaan niin ailahteleva persoona, että jos olisin Katainen pyytäisin yhtä hänen monista avustajistaan pitämään Suomea yksin pelastamaan lähtenyttä filosofia kädestä jonkin aikaa.

    Ehkä tästä kalabaliikista seuraa jotakin hyvääkin. Persumaisen pöljä ajatus tieteen ohjastamisesta valtion välittömien etujen ajajaksi lienee nyt saanut mojovan nyrkiniskun kansalta. Tätä ilolla tervehdimme. Kaatuuko hallitus? ehkä hän hiukan horjuu vaan ei kaadu. Ei kaadu koska uskottavaa vaihtoehtoa ei yksinkertaisesti ole tarjolla.

    • Jussi Jalonen says:

      Hallituksen kaatumista tuskin toivoo kukaan. Mutta ministereitä on tosiaan potkittu kilometritehtaalle vähemmästäkin — ja usein he ovat ymmärtäneet erota itse, kuten vaikkapa Matti Auran tapauksessa, jolloin Kokoomus oli vielä moraalinen puolue.

      Vähintäänkin pääministeriltä pitäisi saada suora katumusharjoitus sekä tunnustus siitä, että hän menetteli väärin Akatemian ratkaisua ohjatessaan. Ei käy päinsä, että hän käyttää arvovaltaansa tutkimusrahoitusta koskevissa asioissa ja vielä ilmoittaa jälkikäteen, ettei kadu mitään. Opposition tulisikin vaatia häneltä selvää tilintekoa, ja kiinnittää myös huomiota aloitteeseen valtionohjauksen lisäämisestä Akatemiassa.

      Paras vaihtoehto tietysti olisi, että Katainen jättäisi suosiolla virka-asemansa vaikkapa Henna Virkkuselle, jolla on seuraavaksi raskain salkku kokoomusministereistä. Sama hallituspohja voisi jatkaa. Se olisi kivuton ja vaivattomin ratkaisu ja osoittaisi poliittista vastuunkantoa. Mutta näinhän ei tietenkään tapahdu, koska Katainen nauttii oman puolueensa ja käsittääkseni myös hallituskumppanien luottamusta.

  4. Spammiro Botti says:

    Tämä lause ei ole totta: ” Mikäli filosofin hankkeelle olisi osoitettu selkeä rahoitus valtioneuvoston tai eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan toimesta, muun tutkimusrahoituksen ulkopuolelta, kellään ei olisi mitään huomautettavaa. “

    • Jussi Jalonen says:

      No, totta kai myönnän että huomautettavaa olisi monella silloinkin. Varmasti käytäisiin keskustelua projektin hyödyllisyydestä ja siitä, onko Himanen oikea mies tehtävään, samoin kuin hänen muodollisista ansioistaan sekä hänen tuttavuudestaan Kataisen kanssa.

      Mutta minun nähdäkseni rahoitusjärjestely on se, joka tekee tästä tapauksesta räikeän, ja ilman sitä olisi noista aiheista käyty peitsentaitto kokonaan toisenlaista sävyltään.

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s