Journalistit ja vihapuhe

Suomessa on tiedotusvälineiden aiheeksi taas pitkästä aikaa noussut vihapuhe. Edellisen kerran tätä aihealuetta koskevat journalistien seremoniat suoritettiin syyskesällä 2011, jolloin keskustelu päättyi täysin käsikirjoituksen mukaisesti Ajankohtaisen Kakkosen teemailtaan. Osallistuin tuolloin pyynnöstä itsekin yhteen aihetta käsitelleeseen paneeliin Kiasmassa; tilaisuudesta uutisoi taistolaisten muinoin perustama Kulttuurivihkot-julkaisu.

Tämänkertaisen suuren vihapuhekierroksen aikana Yleisradio päätti marssittaa haastateltaviksi varsinkin poliittiselta kannaltaan paapuurin puolta tai vihreää väriä edustavia kommentaattoreita. Sarjan rikkoivat vapaamielistä porvaristoa edustavat Eva Biaudet ja Astrid Thors sekä oikeistopopulisti Olli Immonen. Mukaan olisi voitu pyytää myös Timo Soini, mutta hänellä taisi olla muuta tekemistä. Painotukselle oli kenties omat selvät perusteensa; tätä nykyähän myös julkiseen keskusteluun osallistuvat tavalliset porvarilliset kansalaiset saavat solvauksissa kuulla olevansa äärivasemmistolaisia punikkeja, joten voi vain kuvitella millaista rapaa ne aidot vasemmistolaiset saavat niskaansa.

Muitakin syitä saattoi tosin olla. Mahdollista on, että tuottajaporras suorastaan laskelmoi sen varaan, että Dan Koivulaakson, Meri Valkaman ja muutamien muiden valinta kärjistäisi keskusteluilmapiiriä sopivasti, koska siitähän tiedotusvälineet tunnetusti saavat elantonsa. Mikäli asia oli näin, heidän ei tarvinnut pettyä; tämän päivän kolumnissaan Ilta-Sanomien päätoimittaja Ulla Appelsin nimittäin nielaisi syötin, koukun, painon ja siiman. Appelsinin kirjoituksen sanoma on selvä: Yleisradio on kaksinaismoralistinen, koska se ei nostanut ohjelmassa esille haastateltavien vasemmistotahojen omaa törkeää kielenkäyttöä.

Appelsinin kirjoituksesta voi kukin muodostaa mielipiteensä aivan itse. Tyydyn tässä puuttumaan vain muutamiin hänen tekstissään oleviin kohtiin, jotka nähdäkseni ovat omiaan vain samentamaan keskustelua. Jälleen kerran, mahdollista on että tähän kirjoittaja on itse asiassa pyrkinytkin.

Alkajaisiksi, päätoimittaja Appelsin on kolumnissaan antanut ymmärtää, että Yleisradion ohjelma “nostaa esiin nimettomät vihaajat, joista ei tiedetä oikein mitään”, ja miten nämä tuntemattomat henkilöt voivat olla “heitä, joilla menee hyvin ja heitä joilla menee sitten vähän huonommin: pettyneitä, katkeria, väsyneitä”. Tähän voisi huomauttaa, että Yleisradion haastateltavana olleen Rosa Meriläisen kohdalla vihamielisen tekstin kirjoittajan henkilöllisyyttä ei tarvitse varsinaisesti arvuutella. Ylen verkkosivuille poimitun “jos maahanmuuttajajengi raiskaa Rosa Meriläisen, minä olen tapauksesta yksinomaan iloinen” –sitaatin alkuperä on nimittäin varsin hyvin tiedossa. Kirjoittaja sai viime eduskuntavaaleissa yli viisitoistatuhatta ääntä Helsingin vaalipiirissä. Sen verran hänellä toki on yhteistä Meriläisen kanssa, että päätoimittaja Appelsinin paheksuma uskontojen rienaaminen on lähellä myös hänen sydäntään.

Appelsin on maininnut kirjoituksessaan moittivaan sävyyn myös Vasemmistonuorten ex-puheenjohtaja Dan Koivulaakson sekä viime syksynä nuorten syrjäytymisestä käytyyn keskusteluun osallistuneen Emilia Kukkalan. Poiminnat ovat kiintoisia, koska ohjelmassa muistutetaan miten molemmat ovat saaneet osakseen muutakin kuin sanallista huomiota. Toimittajana työskentelevä Kukkala ilmaisee itseään niinsanotusti lihaa säästämättä ja provosoiden — todettakoon, että omasta mielestäni tämä vaikuttaa hetkittäin turhalta ja toisinaan myös pohjattoman tylsältä poseeraukselta — mutta ehkäpä tämä ei kuitenkaan ollut käypä syy tuhota hänen autoaan. Koivulaakso puolestaan sai tunnetusti eräässä vaiheessa pippurisumutetta naamalleen, ja vastuulliseksi todettiin muuan uusnatsi, jollaisten mahdollisen olemassaolon toimittaja Appelsin sentään noin ohimennen suopeasti myöntää. Molemmat kirjoittajat siis joutuivat tahoillaan suoranaisen ilkivallan ja väkivallan uhreiksi vain julkisten kommenttiensa seurauksena. Appelsinin moitteet siitä, että Kukkalan ja Koivulaakson oma itseilmaisu ei täytä Ilta-Sanomien käytöksen kultaisen kirjan kriteereitä vaikuttaa väkisinkin hieman samalta kuin raiskatun naisen asustevalintoja koskevat paheksuvat huomautukset.

Lauseenkäänteeltään paljastavimpia ovat Appelsinin kysymykset “ei kai niin sanotulla sivistyneistöllä voi olla mitään erivapautta puhua eri lailla kuin muut” sekä “eikö asiallisia sanavalintoja tulisi vaatia vielä tiukemmin kaikilta heiltä, joilla on tavallista kansalaista paremmat mahdollisuudet saada viestinsä esiin”? Kolumnia lukiessani hymähdin sanalle “sivistyneistö”. Yliopistotutkinnon suorittaneena ja tutkijan uraa tehneenä en ollut aiemmin kuullutkaan, että Emilia Kukkala, Atlas Saarikoski tai Rosa Meriläinen edustaisivat “sivistyneistöä”. Käsitykseni mukaan he eivät myöskään itse itseään sellaiseksi laske, eikä heidän lukija- tai kuulijakuntansa heitä sellaiseksi miellä — mikäli näin olisi, voisi olettaa heidän esiintymisensä olevan varsin toisenlaista. Mutta kaiketikin Appelsin on valinnut sanansa harkiten. Populistisen virtauksen saatua politiikassamme yhä vahvemman jalansijan ovat oman aikamme tiedostavat toimittajat oppineet sen, että myyttisen “kansan” silmille ei hypitä. Maalitauluksi valitut henkilöt tulee siis aina esittää “eliittinä”, “sivistyneistönä”, kenties suorastaan paremmin toimeentulevan kansanosan edustajina — olipa heidän koulutuksensa, yhteiskunnallinen vaikutusvaltansa ja taustansa sitten mikä tahansa.

Samalla linjalla Appelsin jatkaa myös jälkimmäisessä kommentissaan. Helsingin Sanomiin kolumnia raapustava Meriläinen ja radio-ohjelmissaan esiintynyt Saarikoski lukeutuvat kieltämättä henkilöihin, joilla on “tavallista kansalaista” paremmat mahdollisuudet saada viestinsä esiin. Kukkala sen sijaan on enemmänkin vain sattumablogisti, joka kohosi valtakunnan julkisuuteen siinä vaiheessa kun Elinkeinoelämän valtuuskunnan johtaja päätti ties mistä syystä ilmaista närkästyksensä tämän teksteistä maan suurimman päivälehden paraatipaikalla. Herää kysymys, ketkä Appelsinin mittapuulla oikeastaan saavat kutsua itseään “tavallisiksi kansalaisiksi”?

Ylipäätään voi todeta tiivistäen, että Yleisradion ohjelman tarkoituksena oli selvästi käsitellä lain rajat rikkovaa kielenkäyttöä — toisin sanoen laittomia uhkauksia, väärän todistuksen antamista, ahdistelua sekä kansanryhmän vastaista kiihotusta. Appelsin on päättänyt hämmentää keskustelua ottamalla esille myös tavanomaisemman karkean ja kärjistävän itseilmaisun. Koska kyse on ammattijournalistista, joka saa kirjoittamisesta leipänsä, niin oletettavasti hän ymmärtää tämän eron aivan hyvin itsekin.

Päätoimittajan kysymys sivistyneistön erivapauksista kielenkäytön suhteen on silti toki aivan aiheellinen. Appelsin on tutustunut harrastelijana sotahistoriaan ja kirjoittanut myös teoksen jalkaväenkenraali Adolf Ehrnroothista. Ehkäpä hänelle voi siis vastata erään toisen suuren sotilaan ja humanistin sanoin:

Silloin kun haluan miesteni tosiaan painavan kalloonsa jonkin tärkeän asian, niin sanon sen heille kaksinkertaisella karkeudella. Voi olla, että jotkut iltapäiväteetään hörppivät hennot vanhat ämmät eivät pitäisi sitä kovinkaan miellyttävänä, mutta se tehostaa sotilaitteni muistia. Armeijaa ei voi johtaa ilman karkeuksia; ja niiden pitää olla kaunopuheisia karkeuksia. Armeija, joka ei kiroile, ei pystyisi taistelemaan itseään ulos edes läpeensä kuseen kostuneesta paperipussista.

Advertisements
This entry was posted in Media, Yleinen and tagged , , , , , , . Bookmark the permalink.

22 Responses to Journalistit ja vihapuhe

  1. Kaisu Iisakkila says:

    Olipa hyvä kommentti Appelsinin kirjoitukseen, kiitos!

  2. Scott R. says:

    Olipa huono kommentti Appelsinin kirjoitukseen.

    • Jussi Jalonen says:

      Kuten kommenteista voi havaita, tässä blogissa päästetään tasapuolisesti läpi myös toisilleen vastakkaiset äänenpainot.

  3. Jari says:

    Vihapuhe olisi kannattanut määritellä joskus paremmin niin ei oltaisi tässä sopassa. Eli nyt vihapuhetta “toisinajattelijoita ja vallanpitäjien kriitikoita” (kuten Emilia Kukkala asian ilmaisi) kohtaan halutaan suitsia. Tietääkseni muuten ns. maahanmuuttokriitikotkin määrittelevät itsensä toisinajattelijoiksi ja vallanpitäjien kriitikoiksi.

    Vasemmiston puheenvuoroissa kuitenkin myöhemmin myönnettiin, että hekin käyttävät vihaista puhetta, mutta siinä ei uhata väkivallalla ja se on oikeutettua, koska sillä vastustetaan epätasa-arvoa. OK! Jos vihapuhe määritellään väkivallalla uhkaamiseksi, en usko että kovinkaan moni sitä kannattaa. Mutta jos vihapuhe-termiä käytetään laajemmin perustelemaan esimerkiksi joitain sensuuritoimia internetissä, on se aikalailla eri asia.

    Kieltämättä olen aistivani, että nyt on muodikasta uhriutua poliittisen vainon kohteeksi. Pätee niin vasemmistoon kuin maahanmuuttokriitikoihin. Tietenkin tähän voi olla, ja onkin, joitain oikeita syitäkin, mutta esimerkiksi Yleisradion esitelmä aiheesta tuntui aika imelältä.

    • Jussi Jalonen says:

      Jari kirjoittaa:

      “Kieltämättä olen aistivani, että nyt on muodikasta uhriutua poliittisen vainon kohteeksi. Pätee niin vasemmistoon kuin maahanmuuttokriitikoihin.”

      Onhan siitäkin ehkä kyse. Ohjelma tosin pyrki hienoisesta vasemmistoon ja vihreisiin nojaavasta painotuksestaan huolimatta lähtökohtaisesti tasapuolisuuteen; mukana oli myös Immonen, ja muitakin Perussuomalaisia oli pyydetty. Vaikka kirjoituksessani pohdiskelinkin Yleisradion motiiveja henkilövalinnoissa, niin ilmeisesti he pyrkivät valikoimaan laidasta laitaan kaikenlaista väkeä, ja jossain määrin onnistuivatkin.

      Appelsinin kommentti sen sijaan palautti sen vastakkainasettelun, jota Yleisradio oli pyrkinyt välttämään. Syystä tai toisesta hän pureutui yksinomaan punertaviin tai punavihertäviin kommentoijiin, ja nosti esille näiden synnit provosoivan kielenkäytön saralla.

      “Vihapuhe” määritelmänä on jokseenkin turhanpäiväinen, mutta Yleisradio tosiaan vaikuttaisi viitanneen sillä etupäässä selkeästi laittomaan tai vähintäänkin lain rajoja hipovaan kielenkäyttöön.

      • Ei-Tero says:

        Kokoomuksen ja Kepunkin edustajat puuttuivat ylen vihajutusta. Patrioottiliike hyökkäsi Kokoomuksen vaaliteltalle Oulussa tms. Pääministeri Kataista vastaan hyökättiin puukon kanssa Turussa. Kepulia solvattiin rumalla sanalla netissä “paskalain” äidiksi. (Oli muuten kyseinen noita-ämmä aivan Milla-Magian näköinen.)

      • Jussi Jalonen says:

        Ei-Tero kirjoittaa:

        “Kokoomuksen ja Kepunkin edustajat puuttuivat ylen vihajutusta.”

        Olihan siellä Johanna Korhonen, jolla on saman puolueen jäsenkirja kuin itsellänikin.

  4. Farmer says:

    Appelsin tarkoittanee sitä, että perinteisessä valtamediassa (Yle, Maikkari&Bonnier, Sanoma) tietyt henkilöt saavat helpommin äänensä kuuluviin kuin toiset.
    Onhan jo laki yleisradiosta itsessään selektiivinen (pykälä monikulttuurisuuden edistämisestä).

    Vihertävät ja vasemmistolaiset aatteet ovat enemmän kuin hyvin edustettuna em. mediassa. Poliittisesti epäkorrektien tahojen on ollut “tyytyminen” internetiin.

    Kaikesta tärkeintä olisi puhua asioista, ei henkilöistä. Tätä toivovat niin Jussi Halla-aho kuin Emilia Kukkala.

    Halla-ahoon liitetty kuumin peruna lienee maahanmuutto. Oli sitten samaa mieltä hänen kanssaan tai ei, yksi havainto on helppo tehdä. Suomen maahanmuuttopolitiikasta, maahanmuuton kustannuksista jne. on vieläkin mahdotonta keskustella asiana. Se ei kertakaikkiaan onnistu perinteisessä valtamediassa.

    • Jussi Jalonen says:

      Farmer kirjoittaa:

      “Appelsin tarkoittanee sitä, että perinteisessä valtamediassa (Yle, Maikkari&Bonnier, Sanoma) tietyt henkilöt saavat helpommin äänensä kuuluviin kuin toiset.”

      Mitä ihmettä? Appelsin _itse_ edustaa Suomen tämän hetken kovimman uutiskoneen johtajana nimenomaan sitä “valtamediaa”.

      Muutenkin tuo arvio on täysin väärä. Sanna Ukkola on maininnut jo asiasta käydyssä keskustelussa seuraavasti:

      Ei tuon vihasivuston tarkoitus ollut sanoa, että toisten viha olisi sallitumpaa kuin toisten ja se käy kyllä sivustoltakin ilmi. Me pyysimme 11 muutakin ihmistä siihen, jotka kieltäytyvät. Mukana oli mm Jussi Halla-aho ja Päivi Räsänen.

      Sama ilmiö tapahtui muuten Yleisradion ruotsinkielisen kanavan Spotlight-ohjelmaa tehtäessä keväällä 2012. Allekirjoittanutta haastateltiin tuohon ohjelmaan; kommenttia pyydettiin myös Olli Immoselta ja Jussi Halla-aholta. Kumpikaan ei suostunut käyttämään vastineoikeuttaan tuossa ohjelmassa — sen sijaan Hommaforumin puolella heillä riitti paljonkin kommentoitavaa — ja Immonen pisti vieläpä sen jälkeen suivaantuneena Ylen boikottiin.

      Mikäli paitsioon jääminen on itseaiheutettua, niin nähdäkseni on turha valittaa. Kaikeksi onneksi Immonen oli mukana nyt tässä ohjelmassa, mistä täydet pisteet hänelle.

      “Vihertävät ja vasemmistolaiset aatteet ovat enemmän kuin hyvin edustettuna em. mediassa. Poliittisesti epäkorrektien tahojen on ollut “tyytyminen” internetiin.”

      Tuota noin, meinaatko, että esimerkiksi Emilia Kukkala on poliittisesti korrekti?

      • Farmer says:

        Jep, tiedän. Appelsin on osa perinteistä valtamediaa, ja on “toisinajattelijana” saanut ihmeellisen paljon huomiota.

        Median toimintailmapiirissä pitää suhtautua ihannoivasti teittyihin asioihin. On olemassa ajan trendejä, joiden mukaan pitää mennä. Tuntuu vähän kuin suomettuminen olisi meillä äidinmaidossa.
        Tuossa toimintaympäristössä vihreät ja vasemmistolaiset aatteet ovat erittäin hyvin edustettuina.

        Valtamediassa turhan usein harjoitettava vääristely korottaa kynnystä luottaa heihin. Jos huomiota olisi tarjolla, mutta esim. Ylen toimintatavat tiedossa, silloin saatetaan jättäytyä vapaaehtoisesti paitsioon. Totta on, että silloin ei pidä tietenkään itkeä. Ongelmia olisi silti vähemmän, jos asioista puhuttaisiin asioina.

        Onko Emilia Kukkala poliittisesti korrekti? 100% kyllä. Hänen edustamansa aatteet ovat poliittisesti korrekteja. Lievä kiroilu ei tätä faktaa muuksi muuta. Vihreys ja vasemmistolaisuus läpäisevät poliittisen korrektiuden filtterin.
        Minäkään en Kukkalasta olisi kuulutkaan, ellen olisi Ylen keskusteluohjelmassa häntä nähnyt.

  5. Jussi Jalonen says:

    Farmer kirjoittaa:

    “Median toimintailmapiirissä pitää suhtautua ihannoivasti teittyihin asioihin. On olemassa ajan trendejä, joiden mukaan pitää mennä. Tuntuu vähän kuin suomettuminen olisi meillä äidinmaidossa. Tuossa toimintaympäristössä vihreät ja vasemmistolaiset aatteet ovat erittäin hyvin edustettuina.”

    Tämä nyt kaiketi on huumoria. Vihreiden osalta tämä pitää paikkansa, mutta vasemmistolaisilla toimittajilla ei ole aikoihin ollut järin suurta vaikutusvaltaa tai mahdollisuuksia tuoda aatteitaan esille Kansan Uutisten ulkopuolella.

    Mainitsemasi MTV3 muuten edustaa enemmänkin porvarimediaa. Presidentinvaalien aikaan mainittu mediatalo liputti avoimesti Niinistön puolesta, ja on pitänyt linjansa myös jälkikäteen; voit halutessasi vilkaista vaikkapa Merja Yli-Anttilan ja Timo Haapalan kommentteja Niinistön uudenvuodenpuheen jälkeen ja pohtia, miten vihervasemmistolaisia ne ovat sisällöltään. Tätä tuoreempana esimerkkinä voin mainita, miten omassa puolueessani on oltu viime aikoina mielissään siitä, miten mainiosti kolmonen on nostanut Juha Sipilän imagoa.

    “Valtamediassa turhan usein harjoitettava vääristely korottaa kynnystä luottaa heihin. Jos huomiota olisi tarjolla, mutta esim. Ylen toimintatavat tiedossa, silloin saatetaan jättäytyä vapaaehtoisesti paitsioon.”

    Hämärät viittaukset “valtamedian vääristelyyn” ja “Yleisradion toimintatapoihin” ovat halpaa puhetta, ellei samalla nimeä esimerkkejä.

    “Onko Emilia Kukkala poliittisesti korrekti? 100% kyllä. Hänen edustamansa aatteet ovat poliittisesti korrekteja.”

    Mistäköhän ihmeestä tämä kiehtova käsitys mahtaa juontaa? Kannattanee kukaties tarkentaa, mitä “poliittinen korrektius” ylipäätään sanavarastossasi merkitsee. Selvää on, että ainakin kaksi Helsingin Sanomissa kolumniaan pitävää henkilöä, joita Kukkalan ulosanti sekä mielipiteet eivät ilahduttaneet, ovat tulkintasi kanssa eri mieltä. Todettakoon vielä, että oman todistuksesi mukaan HS edustaa nimenomaan sitä valtamediaa.

    “Minäkään en Kukkalasta olisi kuulutkaan, ellen olisi Ylen keskusteluohjelmassa häntä nähnyt.”

    Ehkäpä haluat harkita uudemman kerran sitä, voiko Ajankohtaisen Kakkosen Teemaillassa pyörähtämistä pitää minään poliittisen korrektiuden merkkinä.

    • Farmer says:

      Olet täysin oikeassa siinä, että esim. MTV3 on ensisijaisesti porvarimedia (Kokoomuksen äänitorvi). Kokoomuksen ylistämisen jälkeen, valtamediassa hyvänä kakkosena tulevat kuitenkin vihreys ja vasemmistolaisuus. Toimittajina työskentelevät 30-kymppiset kaupunkilaiset pitävät tästä huolen. Ylessä ehkä laajemmin kuin maikkarilla tai hesarissa. Mutta kaikissa on sitä samaa.

      Suomen sisäpolitiikan muutos on nostanut vasemmistolaisen äänenpainon uuteen nousuun. Etabloituneella poliittisella kentällä on uusi yhteinen vastustaja. Sitä vastaan käydään päivittäisellä natsi -uutisoinnilla. Vasemmisto on löytänyt uuden mission natsien metsästyksestä, kun duunarien puolustaminen käy yhä vaikeammaksi. Ääriliikkeet on hyvä pitää kurissa, mutta sisäpoliittinen kärkitavoite pitäisi löytää muualta.

      Hesarissa Apunen oli tukkanuottasilla Kukkalan kanssa, totta. Apusen ja EVA:n tukipuolue Kokoomus on kuitenkin hallituksessa Kukkalan tukipuolueen Vasemmistoliiton kanssa. Vain poliittisen korrektiuden konsensus mahdollistaa tämän.

      Annan mielelläni esimerkkejä “ylen toimintatavoista” ja “valtamedian vääristelystä” uudessa erillisessä postissa. Tämän pituus jääköön nyt tähän.

      • Jussi Jalonen says:

        Farmer kirjoittaa:

        “Suomen sisäpolitiikan muutos on nostanut vasemmistolaisen äänenpainon uuteen nousuun. Etabloituneella poliittisella kentällä on uusi yhteinen vastustaja. Sitä vastaan käydään päivittäisellä natsi -uutisoinnilla. Vasemmisto on löytänyt uuden mission natsien metsästyksestä, kun duunarien puolustaminen käy yhä vaikeammaksi. Ääriliikkeet on hyvä pitää kurissa, mutta sisäpoliittinen kärkitavoite pitäisi löytää muualta.”

        Äärioikeistosta keskustelu ei ole vasemmiston piirissä mikään “uusi missio”, jota käytäisiin sumuverhona sille että palkansaajien asema on unohdettu. Vasemmiston keskuudessa äärioikeistokeskustelua käytiin jo 1990-luvulla Joensuun skinivuosien aikana.

        Sen lisäksi Vasemmistonuorten entisen ja nykyisen puheenjohtajan tekemä yksi kirja ei merkitse sitä, että äärioikeisto tai “natsien metsästäminen” olisi esimerkiksi Kansan Uutisten sivuilla jotenkin syönyt palstatilaa muilta vasemmiston lempiaiheilta. Keskiössä ovat edelleen palkansaajien asiat, tuloerot, edesmenneen Margaret Thatcherin saatanallinen pahuus ja se, miten Israel on pimeyden valtakunta.

        Äärioikeistoliikkeiden suitsiminen ei ole siis maamme vasemmistolle “kärkitavoite”. Se tuskin on sitä edes Dan Koivulaaksolle, jolla on JHL:n toimitsijana muutakin puuhia — vaikka voinee turvallisesti otaksua, että äärioikeisto pääsee kyllä kolmen kärkeen hänen henkilökohtaisella toimintalistallaan.

        “Hesarissa Apunen oli tukkanuottasilla Kukkalan kanssa, totta. Apusen ja EVA:n tukipuolue Kokoomus on kuitenkin hallituksessa Kukkalan tukipuolueen Vasemmistoliiton kanssa. Vain poliittisen korrektiuden konsensus mahdollistaa tämän.”

        Minä kun luulin, että Vasemmistoliitto on hallituksessa siksi, koska SDP heitä sinne patisti kainalosauvaa toivoessaan, ja koska Perussuomalaiset olivat aiemmin laistaneet hallitusvastuunsa kompromissista kieltäytyen. Oli uutinen minulle, että takana olikin sulassa sovussa “poliittinen korrektiuden konsensus”, etenkin kun hallituksen pihtisynnytys kesti lähes koko kesän ja välillä turhautunut Katainen nakkasi vasemmistopuolueiden johtajat pihalle Säätytalolta.

        Kukkala käsittääkseni on ilmaissut turhautumisensa ja pettymyksensä Vasemmistoliittoon pariinkin otteeseen, ja osasyynä on ollut puolueen hallitusvastuuseen suostuminen.

  6. Farmer says:

    Hallitusneuvottelut ovat varmasti olleet vaikeat. Tarkin kertomus PS:n poisjäämisen syystä on kuultu edustaja Pentti Kettusen kertomana Ylen Politiikkaradiossa. Katainen oli tarjonnut mahdollisuutta äänestää kahdesti tukipaketteja vastaan hallituksessa. Kolmannesta kerrasta lähtien olisi pitänyt tukipaketit hyväksyä (ja tulla muiden hallituspuolueiden linjoille).

    Kyseisten pankkitukien hyväksyminen oli siis ehdoton edellytys hallitustien aukeamiselle. Niitä samoja pankkitukia myös Arhinmäki vastusti vielä vaalipäivään asti. Vasemmiston- ja myös Kokoomuksen nuorilla on toki erimielisyyksiä isäntäpuolueidensa linjoista. Ideologisesti vasemmistonuoret kallistunevatkin eduskunnan vasenryhmän suuntaan.

    Takaisin Appelsinin teemaan. Valtamedia harjoittaa vihapuhetta esim. kutsumalla Halla-ahoa rotutohtoriksi (Yle) tai Breivikin oppi-isäksi (Iltalehti). Natsien metsästyksessä faktat voi heittää romukoppaan, mielikuvat ovat tärkeimpiä. Useita vuosia jatkuneen mielikuvakampanjan tavoitteena on mm. assosiaatio persu = natsi. Poliitikot, joiden lainmukainen tehtävä olisi Suomen edun ajaminen, eivät sitä pian uskalla tehdä. Isänmaallisuus tai kansallisen edun ajaminen ovat pian natsismia nekin.

    Mielestäni Appelsinin olisi voinut kirjoittaa aiheesta paremmin. Pelkästään olisi riittänyt vertaus siitä, miksi Kalevan pääkirjoituksen kiihottaminen suomalaisia vastaan jätettiin syyttämättä, mutta Halla-ahon vastine sille (eräällä toisella s-alkuisella kansallisuudella modifioituna) syytettiin ja tuomittiin. Yksinkertaisimmillaan tästä on kyse. Vakiintuneen valtamedian vihapuhe on sallittua.

    • Jussi Jalonen says:

      Farmer kirjoittaa:

      “Valtamedia harjoittaa vihapuhetta esim. kutsumalla Halla-ahoa rotutohtoriksi (Yle) tai Breivikin oppi-isäksi (Iltalehti).”

      Tämä alkaa mennä jo naurettavaksi. Jälkimmäisestä voi todeta, että Iltalehti sai kielenkäytöstään langettavan päätöksen Julkisen Sanan Neuvostolta. On siis aika lailla turha louskuttaa leukojaan kaksinaismoralismista Appelsinin tavoin tuon tapahtuman osalta.

      Mitä tulee edelliseen, niin Halla-aho kirjoitti käytännössä kolme vuotta putkeen blogiinsa rotujen välisistä älykkyyseroista, vieläpä siinä määrin että hänen omat lukijansa kehottivat häntä luopumaan teemasta (tässä maininta, heti ensimmäisessä kappaleessa). Siinä vaiheessa kun rotuasioihin mieltynyttä tohtorismiestä kutsutaan julkisuudessa “rotutohtoriksi”, niin se nyt ei varsinaisesti ole vihapuhetta, vaan ihan vain asioiden sanomista niinkuin ne ovat. Tiedotusvälineilläkin on lupa käyttää tyhjentäviä kielikuvia. Vai kuinka, pidätkö mahdollisesti “vihapuheena” myös sitä, kun Tuomiojaa kutsuttiin Helsingin Sanomissa takavuosina “punaiseksi Erkiksi”?

      “Natsien metsästyksessä faktat voi heittää romukoppaan, mielikuvat ovat tärkeimpiä. Useita vuosia jatkuneen mielikuvakampanjan tavoitteena on mm. assosiaatio persu = natsi.”

      Silloin kun vuonna 2008 eräät tiedotusvälineet ensi kerran huomioivat Suomen Sisun jäsenten läsnäolon Perussuomalaisten kunnallisvaalilistoilla, niin kyseessä nyt vain sattumalta oli yhdistys, jolla oli avoimen äärioikeistolainen ohjelma.

      “Mielestäni Appelsinin olisi voinut kirjoittaa aiheesta paremmin. Pelkästään olisi riittänyt vertaus siitä, miksi Kalevan pääkirjoituksen kiihottaminen suomalaisia vastaan jätettiin syyttämättä, mutta Halla-ahon vastine sille (eräällä toisella s-alkuisella kansallisuudella modifioituna) syytettiin ja tuomittiin. Yksinkertaisimmillaan tästä on kyse. Vakiintuneen valtamedian vihapuhe on sallittua.”

      Ymmärsinkö nyt siis oikein, että mielestäsi Appelsinin olisikin pitänyt kirjoittaa vain ja ainoastaan Halla-ahon tapauksesta?

      Ja sitten jotkut sanovat, että minulla on pakkomielle.

      • Farmer says:

        Ihan asialliseen keskusteluun tässä on pyritty eikä mihinkään leukojen louskuttamiseen.

        Tarkoitan sitä, että Appelsin olisi voinut kirjoittaa mahdollisimman vertailukelpoisia esimerkkejä (sitä hän ei mielestäni tehnyt). Tämän vuoksi mainitsin Halla-ahon ja Kalevan kirjoitukset, koska ne ovat täysin vertailukelpoiset. Siten myös lain edessä identtiset. Halusin vain tuoda esiin sen, että kansanryhmää “suomalaiset” vastaan saa kiihottaa ilman pelkoa oikeustoimista.

        Minulla ei ole henk.koht. intressejä puolustaa Halla-ahoja tai Erosia heidän poliittisten kantojensa tähden. Silti pitää journalismin typeryydelläkin olla joku raja. Kuuluisat “panssareja Kreikkaan” tai “hihamerkkejä” -uutisoinnit ovat totaalinen rimanalitus. Yksikään täysissä järjissä oleva aikuinen ei voi käsittää niitä kirjoituksia väärin. Eikä voi lehdistökään, mutta natsien metsästyksen nimissä ne päätettiin käsittää väärin.

        Ei siinä mitään, usein tykätään raapustaa raflaavia otsikoita. Ongelma tulee siinä vaiheessa, kun julkisen palvelun valtamedia lähtee samaan peliin. Kaupalliselle medialle voi antaa vähän enemmän anteeksi, Ylelle tässä kohtaa ei.

  7. Jussi Jalonen says:

    Farmer kirjoittaa:

    “Tämän vuoksi mainitsin Halla-ahon ja Kalevan kirjoitukset, koska ne ovat täysin vertailukelpoiset. Siten myös lain edessä identtiset. Halusin vain tuoda esiin sen, että kansanryhmää “suomalaiset” vastaan saa kiihottaa ilman pelkoa oikeustoimista.”

    Kalevan teksti pohjasi siihen, että heikko alkoholin sietokyky ja sen ilmeneminen väkivaltaisena käytöksenä voi tässä maassa olla osin perintötekijöistä johtuvaa. Asiaa on jopa tutkittu lääketieteessä, aivan samalla tavoin kuin afroamerikkalaisten korkeaa verenpainetta kaikkine vaikutuksineen.

    On täysin lapsellista reagoida siihen vaatimalla sananvapauden nimissä oikeutta julistaa, miten ohikulkijoiden ryöstely ja verovaroilla eläminen on somalien “kansallinen, ehkä jopa geneettinen erityispiirre”. Luulisi olevan aika selvää, että virkkeiden asiasisältö ei ole yhteismitallinen — millä tavalla esimerkiksi verovaroilla loisiminen olisi periytyvä fysiologinen ominaisuus? Sivullisen silmin asian peräänkuuluttaminen näyttää vain yritykseltä vaatia suureen ääneen oikeutta rasistisiin kannanottoihin, kehnoin perustein. Lisäksi, miksi ihmeessä maaliksi oli valittu somalit?

    On makuasia, haluaako tapausta pitää oikeusjutun arvoisena, mutta tässä tapauksessa henkilö paljolti sai valtionsyyttäjältä pyytämänsä. Lisäksi on päivänselvää, että provokaation tarkoituksena oli hakea julkisuutta ja marttyyripisteitä myöhempiä vaaleja silmälläpitäen.

    “Silti pitää journalismin typeryydelläkin olla joku raja. Kuuluisat “panssareja Kreikkaan” tai “hihamerkkejä” -uutisoinnit ovat totaalinen rimanalitus. Yksikään täysissä järjissä oleva aikuinen ei voi käsittää niitä kirjoituksia väärin. Eikä voi lehdistökään, mutta natsien metsästyksen nimissä ne päätettiin käsittää väärin.”

    Hihamerkkitapauksen kohdalla tämä pitää paikkansa, sillä Helena Erosen kirjoituksen sisältö oli selvästi tarkoitettu kehnoksi huumoriksi. Sen sijaan silloisen hallintovaliokunnan puheenjohtajan maininta siitä miten Kreikkaan pitäisi saada sotilashallitus oli aika lailla suora ja itsestäänselvä, ja sisällöltään käsitettävissä juuri sellaisena kuin se oli kirjoitettu. Etenkin, kun sen lukee asiayhteydessään samaisen henkilön aiemman tuotannon kanssa, jossa on muun ohessa haikailtu huligaaneille luoteja päähän.

    • Farmer says:

      Olen 100% samaa mieltä, että tuomitun kirjoituksen perimmäinen pointti lienee ollut marttyyripisteiden hakeminen.

      JSN tulkitsi, että kansallisuuksia saa leimata (outoa?), KUNHAN leimaavia geneettisiä yleistyksiä käsittelee omina arveluina, EI faktana. Saattaa olla, että faktatietoa löytyisi niin suomalaisten kännimurhaamisesta kuin somalien verovaroin elämisestäkin. Mutta faktoilla ei ole tässä merkitystä, koska “oma arvelu” oli JSN:n mukaan hyväksytyn kirjoituksen kriteeri, ei “fakta”. Hullunkurista sinänsä.

      Kalevan ja Halla-ahon kirjoitukset ovat identtiset, koska molemmissa esitetään kansanryhmään liittyvä negatiivinen ominaisuus 1) “jopa geneettisenä” 2) omana arveluna, ei faktana. Toiset s-alkuiset kansanryhmät ovat vain tasa-arvoisempia kuin toiset.

      Kreikan panssarit oli kyllä mahdoton nähdä muuna, kuin väistämättömänä reaktiona siitä, mitä maan oma eliitti tulisi tarvitsemaan/tarvittaessa tekemään. Turvatakseen etunsa ja torjuakseen anarkian. Ei sitä kyllä (ulko)poliittisena toiveena voi nähdä.

      Mutta se siitä. Olen edelleen Appelsinin kanssa samaa mieltä, että yksien vihapuhe on sallittua, toisten kiellettyä. Hänen esimerkkinsä vain olivat melko kehnoja.
      Olen myös sitä mieltä, että Halla-ahon kirjoitusten tarkoitus on osoittaa tekopyhyyksiä ja ristiriitoja. Ja onnistuessaan kerätä marttyyripisteitä poliittisen uran avuksi.

      • Jussi Jalonen says:

        Farmer kirjoittaa:

        “Kreikan panssarit oli kyllä mahdoton nähdä muuna, kuin väistämättömänä reaktiona siitä, mitä maan oma eliitti tulisi tarvitsemaan/tarvittaessa tekemään. Turvatakseen etunsa ja torjuakseen anarkian. Ei sitä kyllä (ulko)poliittisena toiveena voi nähdä.”

        Niin, siis se sitaatti kuului sanasta sanaan: Yksinkertainen tosiasiahan on, että demokratia (=vaalit) estää mitä tahansa poliittista hallitusta ryhtymästä mihinkään sellaisiin toimiin, joilla *oikeasti* olisi mitään vaikutusta Kreikan konkurssitalouteen. Juuri nyt Kreikkaan tarvittaisiin sotilasjuntta, jonka ei tarvitsisi välittää suosiostaan ja joka voisi panna lakkoilijat ja mellakoijat kuriin panssarivaunuilla.

        Kommentti ei ole vain synkkä ennuste mahdollisista tulevaisuuden tapahtumista, vaan varsin selvä ilmaisu siitä, mitä asioissa on vialla ja mitä niiden korjaamiseksi pitäisi tehdä. Kun nyt pitää mielessä, että virkkeet kirjoitti filosofian tohtorin tutkinnon suorittanut kielitieteilijä, joka varmasti osaa ilmaista itseään siten kuin haluaa, niin vaikea sitä on tulkita kuin yhdellä tavalla.

        Tietysti voi olla, että hänellä todella on vaikeuksia ilmaista itseään selkeästi, missä tapauksessa jonkinlainen suopeus voi olla paikallaan. Mutta on varsin selvää, että tiedotusvälineet olisivat tarttuneet kenen tahansa kansanedustajan samanlaiseen kommenttiin.

  8. Farmer says:

    Kiitos kokonaisesta sitaatista. Se mukailee Lasse Lehtisen sanomaa: “Politiikassa ei tehdä asioita niin kuin pitäisi, vaan siellä tehdään niin kuin on poliittisesti mahdollista.”

    Asia on varsin selvä. Yksikään sikäläinen puolue ei voi voittaa vaaleja tai pysyä vallassa lupaamalla sellaisia shokkitoimenpiteitä, joita Kreikan konkurssitalouden korjaaminen vaatisi. Kun tietty kriisiraja on ylitetty, korjausliikkeiden toteuttajalta vaadittaisiin liian jyrkkiä tekoja. Ne teot olisivat poliittinen itsemurha.

    Ei sitä vaatimuksena pysty tulkitsemaan, vaan sen lohduttoman umpikujan toteamisena, mikä ylivelkaisella ja kilpailukyvyttömällä Kreikalla on päällänsä.

    Kreikan suhteen olen sitä mieltä, että sen pitäisi päästä omaan valuuttaan. Kaikki sen velat pitäisi siirtää myös tuohon omaan valuuttaan ja velkojien hyväksyä mukana seuraavat luottotappiot.

  9. Pingback: SCUM « Kaasuputki

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s