Suomen äideille

Ensimmäiset sanat, jotka vuonna 1938 syntynyt äitini lapsena oppi, olivat “pilli, kone, kellari”. Vuosiluku huomioon ottaen lienee helppoa arvata, että kyseessä olivat ilmahälytys, neuvostopommittajat ja väestönsuoja. Vuodenvaihteesta 1939-1940 alkaen vietti Nokialla syntynyt ja asunut äitini osan lapsuusvuosistansa tyttösenä kotitalonsa pohjakerroksessa punatähtisten pommikoneiden syytäessä räjähteitä lähiympäristöön. Isänsä hän menetti kaatuneena ollessaan kaksivuotias.

Äitini on korostanut tavan takaa, ettei hän lapsena osannut pelätä mitään. Syy oli yksinkertainen; hän ei tuntenut muuta todellisuutta kuin sodan. Edes pommien putoillessa hän ei osannut pelätä, koska hän ei täysin ymmärtänyt, mitä olisi pitänyt pelätä. Äitini oli lapsesta asti kasvanut sotaakäyvässä maassa, joten hänellä ei ollut ympäröivälle todellisuudelle mitään vertailukohtaa. Sota oli hänelle ainoa luonnollinen olotila, ja kellariin suojautuminen, rautatieasemalle saapuvat ruumisarkut, puutteellinen ruoka tai lojuminen sairaalassa kurkkumädän takia olivat tavanomaista päivittäistä rutiinia. Hän ei ymmärtänyt, että jotain muuta voisi olla edes olemassa; samasta syystä hän ei osannut pitää osaansa mitenkään poikkeuksellisena, vaikka totta kai havaitsikin ympärillään olleiden aikuisten kokeman ahdistuksen.

Sodan päätyttyä äitini oli hämmästynyt siitä, että sota yleensä saattoi joskus päättyä. Hänelle tuntematon käsite oli nimenomaan rauha, ja hän oli jopa kysynyt omalta äidiltään hämmästyneenä: “mitä radiosta nyt sitten oikein tulee, kun sotakin loppui”? Äitini oli tottunut siihen, että tiedotusvälineiden ainoa sisältö olivat sotauutiset.

Synnyinkotini seinällä on yhä ylipäällikön päiväkäsky Suomen äideille, yhdessä isoäitini saaman Vapaudenristin sururistin kanssa. Isoisän kaaduttua Summan taistelussa oli isoäitini poiminut monen muun tavoin kuolinilmoituksen saatesanoiksi kappaleen “Vänrikki Stoolin tarinoista”. Hän oli valinnut säkeet runosta “Pilven veikko”; “Kallein kaikesta, mit’ ompi maassa, olit sylihini suljettuna; kahta verta kalliimpi nyt vielä olet mulle mullan sulhosena”. Vastaavanlaiset kokemukset ja tuntemukset ovat olleet todellisuutta monille naisille eri aikoina kautta maailman.

Vaikka rauhan oloissa elämmekin, niin toukokuun toisena sunnuntaina on hyvä kerrata tuolloin annettu päiväkäsky. Näissä merkeissä, hyvää äitienpäivää ja hyvää suomalaisuuden päivää kaikille!

Advertisements
This entry was posted in Historia, Sota and tagged , . Bookmark the permalink.

2 Responses to Suomen äideille

  1. Kati Nykänen says:

    Siis, kannatatko vai kiellätkö? Eikö meillä Suomalaisilla ole enää mitään oikeuksia kertoa mielipiteitään ilman että kaikkia meitä syyllisestään rasismista. Minulle omakohtaisesti on useimmin “rasistikortti” otettu esiin Suomen ulkopuolella syntyneiden osalta silloin kun meidän oman yhteiskunnan säätämät normit eivät sovi näiden kyseisten ihmisten käyttäytymiseen, juuri tuolloin olen itse rasisti. Käsittämätöntä. En kai minä omassa maassani voi olla ja elää pelossa olevani rasisti, minulla kun ei ole mitään vastaan ulkosyntyisiä jos he ovat tasavertaisia kanssani täällä Suomessa.
    Ystävällisesti Kati Nykänen,

    • Jussi Jalonen says:

      Lukijoille tiedoksi, että päästin tämän Kati Nykäsen viestin suodattimesta lävitse ihan vain näyttääkseni, miten kummallisia vastauksia minulle tulee. Bloggaukseni käsitteli äitienpäivää ja jatkosotaa, mutta kommentaattori tulee tänne kertomaan miten häntä solvataan rasismista.

      Ensinnäkin tuo kysymys “kannatatko vai kiellätkö” on täysin non sequitur -kamaa. Kannatanko vai kiellänkö mitä asiaa? Ulkomaalaisasioita ei kirjoituksessani sivuttu millään tavalla, mutta siitä huolimatta joku yksilö kokee oikeudekseen saapua tänne toistamaan tuota samaa tavaraa, jota kotimaisessa verkkomaailmassa on saanut kuulla taukoamatta jo viiden vuoden ajan.

      Huomautan, että koen tämän erittäin loukkaavana. Tämä bloggaus käsitteli yhteistä kansallista merkkipäivää sekä sodanaikaisia muistamisen, menetyksen ja äitiyden kokemuksia oman perhehistoriani valossa. Kati Nykäsen vastaus ei millään tavoin liittynyt aiheeseen, ja katson sen tarkoitukselliseksi häiriöpostittamiseksi.

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s