Ukkosenjumalan puolue

Suomen suvi on ollut perinteiseen tapaansa miellyttävän rauhaisa, ja kesäisessä leppeydessä lomaansa viettäviä kansalaisiamme kiinnostavat eniten sääolot. Etenkin suven ukkosista on taas riittänyt haastelemisen aihetta. Yleisradio on tänään uutisoinut ilmatieteen laitoksen viimeisen viidentoista vuoden aikana laatimista tilastoista, josta selviävät maamme ankarimmat ukkosalueet. Sosiaalisessa mediassa on ehditty jo havaita eräs kiintoisa asia: salamaniskuilla näyttäisi olevan jonkinlainen salaperäinen yhteys Suomen Keskustan alueelliseen kannatukseen.

Mielipidetiedustelujen parhaillaan lupaillessa talonpoikaispuolueellemme huimaa kannatusta voisi tietysti vitsailla, että ukkosenjumala itse on suonut Keskustalle armosuosionsa ja osoittanut salamain seppelöimän puolueen kohtalon Suomen heimon valtiaana. Karttakuvien samankaltaisuudessa voi kuitenkin olla vinha perä, eikä kyse välttämättä ole vain geomantiasta.

Selitys on pohjimmiltaan yksinkertainen. Sääolosuhteilla on välitön yhteytensä maantieteeseen ja ilmasto-oloihin, jotka molemmat vaikuttavat aina asutus- ja elinkeinorakenteeseen; tämä puolestaan ilmenee yhteiskunnallisissa oloissa ja myös poliittisten puolueiden kannatuksessa. Maantieteen ja ilmaston kaltaisten rakenteellisten seikkojen korostaminen historian kovina perustekijöinä oli aikoinaan ominaista annalistien koulukunnalle, ja Fernand Braudelin mukaan historiassa oli lopulta kyse pitkäaikaisista kehityskuluista — histoire de la longue durée.

Suomessa on rakenteellisiin selityksiin viitattu etenkin nuijasodan ja vuoden 1918 sodan kohdalla, joissa molemmissa rintamalinja heijasteli osin maantieteestä juontanutta syvempää juopaa. Asiaa on pohdiskellut muiden mukana emeritusprofessori Heikki Ylikangas. Edellisessä sodassa jakolinja erotti kartanotaloudessa eläneen keskuslinnojen eteläisen Suomen ja pientalonpoikain sekä uudisraivaajien Suomen; jälkimmäisessä yhteenotossa sama jakolinja puolestaan erotti teollisuuskeskusten sekä torpparilaitoksen alaisen Suomen ja itsellisten maanviljelijäin Suomen. Kummassakin tapauksessa alueiden sosiaalisilla oloilla oli suora taustansa maantieteessä, joka heijastui viljelysmaan laadussa, maatilojen koossa ja siten monissa muissa asioissa. Mahdotonta ei siis ole, etteikö myös salamakuvioiden ja Keskustan kannatuksen välillä olisi vastaava yhteinen tausta.

Salamaniskujen ja Keskustan kannatuksen mahdollinen korrelaatio ei olisi suinkaan hämmästyttävin asia, jota on pohdiskeltu. Yhdysvaltain viime presidentinvaalien jälkeen muuan meribiologi teki varsin kekseliään, mutta myös pätevän huomion siitä, miten liitukauden lopulla tapahtunut planktonin joukkokuolema on myöhemmin vaikuttanut Yhdysvaltain etelävaltioiden väestörakenteeseen ja siten myös poliittisten puolueiden alueellisiin voimasuhteisiin. Huolelliselle tutkimukselle alkiolaisuuden ja ukonilman kytköksistä olisi siis ehdottomasti paikkansa.

Advertisements
This entry was posted in Historia, Politiikka and tagged , , , . Bookmark the permalink.

3 Responses to Ukkosenjumalan puolue

  1. Jere says:

    “Ukkosenjumalan puolue” näyttäisi muuten aika hyvältä vaalijulisteissa.

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s