Smrt fašizmu

Uutisia seuraavat ovat varmaankin kiinnittäneet huomiota eiliseen kansallissosialistiseen Suomen Vastarintaliikkeen mielenosoitukseen ja antifasistiseen vastamielenosoitukseen Tampereella. Yleisradio seurasi tapahtumia hetki hetkeltä, mutta kuittasi tapahtumat lopulta lyhyellä poliisin tiedotteeseen pohjanneella uutisella. Etualalle uutisoinnissa nousivat vielä saman illan aikana poliisin suorittamat neljä kiinniottoa ja “väkivaltaisesta mellakasta” käynnistetty tutkinta. Mediassa syntynyt kertomus on kommenttipalstoilla kehkeytynyt entisestään ja on syntynyt jälleen uusi kertomus riehuvista anarkisteista, vaikka vastamielenosoituksessa oli puolisentuhatta tavallista kansalaista. Pulmana on oman käsitykseni mukaan lähinnä se, että harva toimittaja yritti tehdä juttua itse vastamielenosoituksesta ja sen sisällöstä, vaan tyytyi vain poliisin tiedotteisiin. Uusnatsien mielenosoitusta taas oli käytännössä miltei mahdoton raportoida, koska se oli niin vahvasti poliisin toimesta eristetty. Poliisilla oli siis tavallaan uutisoinnissa hegemonia.

Perusteellisimmin virkavalta pääsi ääneen Ilta-Sanomien sivuilla, ja artikkeli pohjasi täysin ylikomisario Harri Nojosen haastatteluun. Vastamielenosoitusta ei juuri esiteltykään minään muuna kuin mellakkana, ja myös artikkelin johdannossa todettiin, miten “poliisi joutui turvaamaan uusnatsien sananvapautta”. Juttu itsessään oli äkkivääristä teksteistään tunnetun toimittaja Tuomas Mannisen kirjoittama, joten sanavalintaa “300-400 tien Tampereelle löytänyttä vastamielenosoittajaa” on kaiketi pidettävä itsetarkoituksellisen vitsikkäänä viittauksena Heikki Ylikankaan teokseen; sama kaiketikin pätee jutussa olleeseen repäisevään rinnastukseen, jossa vastamielenosoittajien pyrkimykset ylittää Tammerkoski vertautuvat jääkäriluutnantti Melinin iskuryhmän hyökkäykseen vuonna 1918. Joka tapauksessa vastamielenosoittajat olivat enimmäkseen tamperelaisia, joten eipä heidän tarvinnut kaupunkiin erikseen tietänsä löytää. Mieltään osoittaneet uusnatsit saivat totuttuun tapaan vahvistuksia lahden takaa, ja Hämeensillalla tapahtunut kahakka näyttäisi tallennetun videoaineiston valossa menevän yhteenottoa varta vasten hakeneiden ruotsalaisten uusnatsien tilille. Videota katsoessa voi taustalla kuulla ilotulitteen räjähdyksen, joten Yleisradionkin mainitsema paukkupommin viskaaminen Hämeensillalla on siis tapahtunut päällekkäin tämän episodin kanssa. Samaten myös Hotelli Tammerin seudulla uusnatsien kulkue hajaantui etsimään tappelua, ja poliisin oli taltutettava hääseurueen edessä tapahtunut käsikähmä.

Tässä kohtaa voin kertoa olleeni myös itse paikalla, yhdessä hyvän kollegani ja ystäväni Ainur Elmgrenin seurassa. Osin silkasta akateemisesta mielenkiinnosta, osin myös siksi, koska protestointi uusnatsikulkuetta vastaan on kaikista muista asioista riippumatta aika lailla kansalaisvelvollisuus. Varsinaisen Keskustorilla tapahtuneen mielenilmauksen järjestäjät ovat eilisen jälkeen totuttuun tapaan ottaneet etäisyyttä yllämainittuihin kahakoihin ja korostaneet, etteivät he “tiedä,  ketkä ovat poliisin mukaan pyrkineet hyökkäämään vastarintaliikkeen mielenosoittajia kohtaan”. Sikäli kun itse tapahtumia kykenin tarkkailemaan, ja sen nojalla mitä kollegani minulle kertoi ja mitä ylempänä linkitetyltä videolta voi nähdä, niin moiseen käsienpesuun ei sanottavammin ole tarvetta. Rettelöinnin osalta vastarintaliikkeen edustajien kädet ovat kaikkea muuta kuin puhtaat; ja neljä kiinniottoa puolituhatpäisen kaupunkilaisten sovinnaisinta osaa edustaneiden vastamielenosoittajien joukossa edustaa häviävän pientä ja mitätöntä vähemmistöä.

 

(Valokuva: Maija Mattila)

 

Ehdin itse pistäytyä aamupäivällä myös Laukontorilla, jossa oli tuolloin kokoontuneena laskujeni mukaan tasan 38 sekalaista äärioikeistolaista, mukaanlukien paikallinen eksentrikko Seppo Lehto, joka näytti käyvän vuolasta dialogia poliisin kanssa. Kello 11:45 mielenosoittajien määrä tuplaantui, sillä paikalle ilmaantui linjurilastillinen sekalaisia uusnatseja; samaan aikaan ex-perussuomalainen kunnallisvaikuttaja Terhi Kiemunki marssi Vuolteen siltaa pitkin katupartiolaisten saattueessa osallistumaan uusnatsien mielenosoitukseen. Tässä vaiheessa lukumäärä nousi yli sadan, ja ilmeisesti paikalle saapui myöhemmin vielä lisää väkeä. Päivystin samalla hetkittäin myös Keskustorilla, mutta muuten tämä “Koko Tampere vihaa natseja” -mielenosoitus meni minulta pääosin ohitse. Myönnän suoraan poistuneeni siinä kohtaa, kun tapahtumajärjestäjä alkoi lukea Animalian tiedottaja Veikka Lahtisen “tervehdystä”, koska tietyt rajat haluan vetää. Muutenkin juonnettu ohjelma ja valmistellut puheet eivät olleet se, mistä olin kiinnostunut. Tunnustan suoraan ja avoimesti myös sen, että itseäni kiinnosti tarkkailla, syntyisikö vastamielenosoituksesta aktiivisempaa toimintaa.

Näin myös kävi. Välillä jouduin poistumaan keskustasta, mutta palattuani kello 13:00 sain kuulla tuoreeltaan tohtori Elmgreniltä, miten mielenosoittajat olivat pyrkineet ylittämään Tammerkoskea ja katkaisemaan uusnatsien marssin Hämeenkatua pitkin. Kuten uutisissa on mainittu, poliisi oli tässä kohtaa laittanut silloille sulun, ja virkavallan tiedotteessa on nimenomaan tämä yritys tukkia natsimarssin kulkutie muuttunut “yritykseksi päästä kiinni mielenosoittajiin” tai “pyrkimykseksi hyökätä vastarintaliikkeen mielenosoittajia kohtaan”. Näkemys on hieman tulkinnanvarainen; pyrkimys ryhmittyä kadulle ja sulkea uusnatsien marssiväylä ei viime kädessä ollut muuta kuin järjestäytymisvapauden suoraviivaista käyttöä, jossa kulkue oli tarkoitus haastaa asettumalla sen esteeksi. Tuolloin siltaa ylittäneistä mielenosoittajista on valokuvia, ja polkupyörien ja lastenvaunujen kanssa liikkeellä olleet kaupunkilaiset eivät juuri vaikuta siltä, että he olisivat olleet hakemassa konfliktia. Se, mitä Hämeensillan edustalla muuten tapahtui, ja mistä olen jo ylempänä maininnut, on totta kai sitten oma lukunsa.

(Valokuva: Punk in Finland)

 

Selvittyään Hämeenkadun ylitse poliisin saattueessa uusnatsit marssivat Oikeustalolle, missä myös tapahtui päivän todellinen protesti. Saavuin itse tohtori Elmgrenin kanssa paikalle hyvissä ajoin. Olimme kävelleet muina kansalaisina Satakunnankadulle pystytetyn vahvasti varustettujen mellakkapoliisien sulun lävitse, hyvin tietoisina siitä, että kaksi ihmistä voi kulkea vapaasti siinä, missä suurempi joukko jää virkavallan pysäyttämäksi. Ennätimme myös Oikeustalolle ennen kuin poliisi ehti eristää sisäpihan täydellisesti, joten saimme lähietäisyydeltä suoran näkymän uusnatsien lippuvartioon ja kuulimme myös osan mielenosoituspuheista. Tekstien sisältö olisi sopinut mennen tullen käsikirjoitukseksi “V kuin verikosto” -sarjakuvan esiosaan, mutta kyse ei tällä kertaa ollut dystopiasta, vaan hyvin todellisesta poliittisesta kokoontumisesta, vieläpä suomalaisen tuomioistuimen edustalla. Sikäli kun ehätimme vihreiden nuolilippujen varjosta kaikuvaa palopuhetta kuunnella, äänessä ollut taho julisti paatoksella maamme valtiovallan harjoittavan kansanmurhapolitiikkaa etnisiä suomalaisia kohtaan. Klassiset kansallissosialistiset ja fasistiset kielikuvat olivat muutenkin käytössä, vieläpä puheen talouspoliittisessa osuudessa, joka mainitsi “korko-orjuuden”. Meidän lisäksemme paikalla oli muitakin uteliaita, jotka olivat ilmeisesti ehtineet jo kuunnella muutamankin puheen. Kuulimme kahden miehen juttelevan keskenään huvittuneesti ja ivaillen uusnatsien erikoislaatuisesta tavasta yhdistää “misantropia ja huoli eläimistä”, joten nähtävästi myös syväekologista puolta oli ehditty valottaa valkoisen rodun sukupuuton ja koronkiskonnan vaarojen ohessa.

Katsauksemme näihin kaikuihin menneisyydestä jäi tosin pakosta lyhyeksi, sillä Oikeustalon sisäpihan portille askelsi neljän ratsupoliisin seurue. Poliisit ohjastivat kauniisti käyntiä edenneet hevoset eteemme rauhallisesti, mutta vakuuttavasti, joten siirryimme kohteliaasti hieman taka-alalle. Pian tämän jälkeen mellakkavarusteissa olleet poliisin jalkamiehet viittasivat meitä ystävällisesti vetäytymään Lapintielle. Teimme heidän tahtonsa jälkeen, ja Oikeustalon pihalla jatkunut pienoisversio Nürnbergin puoluekokouksesta lipui lopullisesti ulottumattomiimme. Vitsailimme tuossa vaiheessa, että tutkijoilla pitäisi olla pressikorttiin rinnastettava tieteellisen seuran tai ammattiliiton myöntämä passi, jonka turvin olisimme voineet seurata tapahtumia. Poliisin työtä sinänsä ei voi moittia. Uusnatsien mielenosoitus oli eristetty äärimmäisen tehokkaasti, eikä heidän propagandallaan ollut ainuttakaan ulkopuolista kuulijaa. Suomen ja Pohjoismaiden äärioikeisto oli saarrettu pihanperälle, jossa he saattoivat puhua vain toisilleen ja raastuvan tiiliseinille. Paikalle oli silti suoriutunut muita henkilöitä, jotka saivat edustavia otoksia Hitler-tervehdyksistä.

(Valokuva: Punk in Finland)

 

Huomattava osa mielenosoittajista, arviolta ehkä reilu kolmattasataa henkeä, oli tässä kohtaa selviytynyt Lapintielle ja aloitti uudelleen protestinsa. Järjestäjätahon edustajat olivat myös paikalla, mutta tässä kohtaa mielenosoitus sai heistä täysin riippumattoman ja hyvin spontaanin luonteen. Huomautettakoon, että mielenosoittajat edustivat tässäkin kohtaa täysin tavallisia kansalaisia. Tunnistin itse joukosta kaksi tutkijakollegaa, näyttelijän, kirjailijan ja Tampereen yliopiston tieteentekijät ry:n puheenjohtajan Maija Mattilan. Tämän lisäksi aivan vieressäni seisoi iskulauseita yhdessä teini-ikäisen poikansa kanssa huutanut tuiki tavallisen oloinen perheenäiti. Mikäli profilointi ulkoasun perusteella sallitaan, väkijoukon ulkoisessa olemuksessa korostuivat pääsääntöisesti viikonloppuaskareistaan hetkeksi irtautuneet tamperelaiset rivikansalaiset, eivät niinkään ammattiprotestoijat. Ikäjakauman osalta väki oli voittopuoleisesti nuorempaa, moni oli varmastikin opiskelija, ja luonnollisesti myös erilaisiksi aktivisteiksi helposti tunnistettavia henkilöitä oli paikalla paljon. Eräillä oli mukanaan Antifasistische Aktion -lippuja ja muita vastaavia tunnuksia. Protesti oli tässäkin kohtaa täysin rauhanomainen ja rajoittui suomen- ja ruotsinkielisten iskulauseiden huutamiseen. Muuan nuorimies sai siepattua eräässä vaiheessa itselleen megafonin ja käytti varsin intohimoisen ja iskevän puheenvuoron, jossa hän julisti uusnatsien puheet “kansallismielisyydestä” ja “isänmaallisuudesta” valheelliseksi hurskasteluksi, totesi paikalle saapuneiden vastamielenosoittajien olevan todellisia kaikkien suomalaisten tasa-arvoon sitoutuneita patriootteja, ja sai siitä hyvästä lyhyet suosionosoitukset.

Protestin jatkuessa huomion vei paikalle saapunut kasvonsa peittäneiden aktivistien rumpuryhmä, joka oli esiintynyt jo Keskustorilla ja asettui Lapintiellä mielenosoituksen etulinjaan, aivan mellakkapoliisien kasvojen alle. Tarkkailin seurueen esiintymistä kiinnostuneena. Seurueen johtajan — tai pikemminkin kapellimestarin — antamien pillisignaalien mukaan tapahtunut rummunlyönti oli kurinalaista ja iskevää, ja yhdisti rennon karnevaalinomaisen tunnelman lähes sotilaallisen drill teamin täsmällisyyteen. Rumpuseurueesta tuli tehokas katseenvangitsija, ja äänekäs rummutus lähetti selvän viestin myös Oikeustalon sisäpihalle. Protestin muotona tämä oli mitä mainioin tempaus ja tapahtui täydellisesti parhaassa ilmaisunvapauden hengessä. Tarkoituksena oli ilmeisesti vaimentaa uusnatsien palopuheet omalla äänenkäytöllä ja viestittää siinä samalla, kummalla osapuolella todella on yliote. Itse pidin tätä tyylikkäänä ja arvostin järjestelmällisesti johdettua esitystä. Vertailun vuoksi, Isä Camillokin paukutti kirkonkelloja protestiksi aina kun Pepponen puheet alkoivat käydä hermoille.

Valokuva1176

(Valokuva: kirjoittaja)

(Valokuva: Maija Mattila)

 

Hämminkiä aiheutui siinä vaiheessa, kun uusnatsien mielenosoitus alkoi purkautua Oikeustalolta. Poliisi päätti aktiivisesti raivata tietä, ja tämän seurauksena protestiin kokoontunut vastamielenosoittajien joukko tuli halkaistua kahtia. Lapintien puolella olleet mielenosoittajat hätisteltiin taaemmas hieman kovakouraisesti. Muutama uhmatilannetta hakenut protestoija jäi nähtävästi myös ehdoin tahdoin eturiviin, ilmeisesti koska he halusivatkin joutua poliisin tönimiksi. Tässä vaiheessa huomasin myös ilmassa lentäneen sähikäisen, joka kaikesta päätellen oli muuan lehtiuutisissa mainituista ilotulitteista. Sain sen vaikutelman, että heittäjänä oli muuan mustan huiviin ja mustaan huppuun naamioitunut henkilö, joka oli kyllä erottunut joukosta jo aiemmin. Omasta puolestani vetäydyin tohtori Elmgrenin kanssa hyvin elegantisti taaemmas, kunnes huomasin jääneeni selkä raitiotietyömaan monttua vasten. Toisaalla uloskäyntini sulki mellakkapoliisi, toisaalla taas työmaan aidat. Koska minulla ei ollut muutakaan tekemistä, kaivoin laukustani eväänäni olleen puolalaisen myśliwska-makkaran ja aloin syödä sitä mellakkapoliisin katsellessa. Hyvin nopeasti virkavalta huomasi, että heidän ketjussaan oli jotain, mitä siellä ei olisi pitänyt olla, ja viittilöivät minut huomaavaisesti pois. Ehdin onneksi syödä makkaran loppuun.

Tässä vaiheessa myös uusnatsien mielenosoitus osin hajaantui, ja näimme muutamien järjestötunnuksiinsa pukeutuneiden Mikkelistä ja Lappeenrannasta tulleiden Soldiers of Odin -aktiivien askeltavan Kyttälän suuntaan, kaiketikin kohti rautatieasemaa. Pääosa uusnatseja vastaan protestoineista mielenosoittajista lähti samaten pois paikalta edellämainitun rumpuseurueen vanavedessä, ensin Rautatienkadulle ja sen jälkeen Hämeenkatua pitkin takaisin Keskustorille. Pienempi joukko oli nähtävästi onnistunut seuraamaan uusnatsien varsinaista saattuetta Koskipuistossa, jossa videotallenteiden valossa ilmeni jälleen hetkellisiä uhmatilanteita. Keskustorille takaisin päästyämme erkanimme tohtori Elmgrenin kanssa jälleen pääseurueesta ja suuntasimme kahdestaan Laukontorille katsastamaan tilannetta. Kirkkokadulla oli jälleen kerran mellakkapoliisien sulku, johon meidät pysäytettiin pieneksi hetkeksi, mutta muuten pääsimme läpi saman tien. Tori oli tässä kohtaa kuitenkin jo täysin autio. Ainakin osa uusnatseista oli selvästi palannut Laukontorille, mutta he olivat menneet menojaan. Näimme neljän hengen raskaasti varustautuneen poliisiryhmän, joista kahdella oli projektiiliaseet, sekä lisäksi paikalta poistuneen johtoauton. Muuten oli selvää, että päivän tapahtumat olivat ohitse.

Kuten aina, illan päätteeksi on kiinnostavaa lukea uutisista, missä on tullut käytyä. Väkivaltaiseksi mellakaksi julistetussa tapahtumassa vierailu olikin minulle aivan uutta. Tavan mukaan muutamissa blogikirjoituksissa on tarjoiltu isällisiä varoituksen sanoja siitä, miten natsien torjuminen kaduilla ei kuulu kansalaisille, vaan poliisille. Omasta puolestani ja omien havaintojeni nojalla totean, että neljästä kiinniotosta huolimatta natsivastaisen protestikulkueen toimintatavat olivat spontaaniudessaankin täysin demokraattisia ja järjestäytymisvapauden ja sananvapauden puitteissa tapahtuneita. Vastamielenosoittajien yritys ryhmittyä Hämeenkadulle ja sulkea uusnatsien marssiväylä oli täysin hyväksyttävä yritys käyttää järjestäytymisvapautta poliittisen vastustajan rauhanomaiseen haastamiseen. Poliisin huolet ja pyrkimyksen pitää mielenosoittajat erillään totta kai ymmärrän täysin, etenkin kun heidän valvottavanaan oli väkivaltarikoksiin syyllistyneen ääriliikkeen marssi. Oikeustalolla tapahtunut iskulauseiden huutaminen ja rummunlyönti puolestaan oli, kuten ylempänä totesin, kekseliästä ilmaisunvapauden käyttöä. En nähnyt kummassakaan tapauksessa mitään, mikä olisi loukannut omia soveliaisuuskäsityksiäni — ja kuten blogiani seuranneet tietävät, minulla ei ole tapana katsoa hyvällä Tampereen keskustassa tapahtuvaa rettelöintiä.

Muuten syyspäivä oli kaikin puolin miellyttävä. Sää oli kaunis ja ilmapiiri herätti luottamusta Tampereen hyviin kansalaisiin. Ehdimme myös ennen Oikeustalolta poistumistamme juoda maljat luumuviinaa fasismin kuolemalle.

Advertisements
This entry was posted in Media, Politiikka, Yleinen and tagged , , , , , , , , , , , . Bookmark the permalink.

21 Responses to Smrt fašizmu

  1. Seppo Lehto says:

    Ei ne olleet mitään sähikäisiä mitä heiteltiin ratsupoliisien hevosten jalkoihin tai mielenosoitusmarssin joukkoon. Kyllä siinä useammalla korva tinnitti kun kohdalla jysähti.

    Seppo Lehto kulttuurihistorioitsija 😉
    http://ajan-suunta.blogspot.fi

    • Jussi Jalonen says:

      Niin, siis Hämeensillalla lensi äänestä päätellen vanhanajan tykinjytky, mistä tuossa huomautinkin. Oikeustalolla näkemäni lentänyt esine oli sähikäinen tai soihtu, ja huomasin kyllä heittäjänkin, joka siis ilmeisesti oli yksi kiinniotetuista.

  2. Seppo Lehto says:

    Jäi mainitsematta että ainakin yksi naisratsupoliisi tempaistiin anarkomarkojen toimin hevosensa selästä. Se siitä “vasemmiston paremmasta väkivallasta”

    Seppo Lehto kulttuurihistorioitsija
    http://rajat-kiinni-Tampere.blogspot.fi

    • Jussi Jalonen says:

      Poliisikaan ei ole moisesta tiedottanut mitään, niin että älä nyt Seppo taas viitsi.

      • Seppo Lehto says:

        Arvon Jussi, en vähättele (“viitsi) aistihavaintoja

        Yleensä se on viranomaiset jotka väistävät aistihavaintoja mm “partalapsien” ikäselvitykset epäämällä. Siinä voisi sanoa: “Älkää nyt viitsikö”. Tiedät varmaan.

        Tiedämme, ettei poliisi aina tarkoitushakuisesti tiedota jos se sotii poliittisen poliisin oppeja vastaan. Tiedämme, että monia tapauksia salataan, kuten kävi syksyn 2015 matuinvaasion raiskaustilastoinneista ymv, joista tarkennuksia kuultiin vasta tässä hiljan keväällä. Omakohtaista kokemustakin on, ei esim yli 10 todistajaa päällekarkauksien todistajina riitä, kun hyökkijä on poliittisesti “vihreä sopivasta maaosasta”.
        Kenties kulkupuheita on monenlaisia, mutta tämän ratsukonselästä riiston kuulin kulkueessa mielestäni ihan selväjärkisiltä n. 70 v mummeleilta, sekä väitteensä mukaan ko asian nähneiltä itseäni nuoremmilta.

        Omaa omakohtaista silminnäkijähavaintoa ei siitä ollut, mutta näin kyllä että vaikka hevoset on koulutettu paukkeeseen niin 2 poliisihevosta joutui säikähteneenä ottamaan muutaman taka-askeleen ja silloin vaarana että joku ruhjoutuu tilanteessa. ( = vaaranaihetttaminen)

        Todetaan sitten että asia on riidanalainen, kun ei ole valaehtoisia lausumia. Toki tiedämme että vuosittain vääräänkin valaan todistaneita on.

        Kaikenhan voi kiistää, vaikka varpailta ajettaisiin?

        Seppo Lehto

  3. Aino says:

    Kummallista hurskastelua natsien torjunnan velvoitteen lankeamisesta näissä mainituissa blogauksissa, maassa jossa poliisi suojaa natsien kulkuetta. Jos poliisia kiinnostaisi vähääkään natsismin pysäyttäminen, ei tuollaisia mielenosoituksia edes sallittaisi, joissa julistetaan kansanmurhaa ja valkoisen rodun ylivaltaa.

    Mutta kaikilla oikeus mielipiteeseensä, eikös, vaikka se “mielipide” ei jäisi tyhjien tynnyrien kolinaksi, vaan tyypit esim. järjestäytyisi ja suunnittelisi väkivaltaista vallankumousta jonka lopputulemana olisi Valkoinen Pohjoismainen Liittovaltio, jossa vallitsee täysi monotonia. Kaikessa. Missään kohden et saa olla normista poikkeava, no, nainen saat olla jos olet valkoinen, juuri ja juuri. Kunhan sinua ei heitä seinään kukaan muu kuin oma Valkoinen Heteroita Syövä Lihamies. Vai miten tämä menikään, on niin vaikea pitää lukua noiden natsien aatteista.

    Eipä näitä järjestöjäkään ole lakkautettu, mutta toisaalta, kukapa niitä viitsii muistella, kansainvälisiä sopimuksia, kun ne moiseen velvoittavat. Kellä riittää kiinnostus kaiken maailman natsien pysäyttämiseen, kun “kyllähän jokainen arjessa ymmärtää, että jos lapsia kuljetetaan harrastuksiin tai kouluun tai niin edespäin”. O tempora… Aika jolloin poliitikotkin ovat säännönmukaisesti niin pihalla asioista, että kaipaisivat vähän pomppustarttia itsekin ilmeisesti päästäkseen ajan tasalle.

  4. Toivo says:

    Taisi olla armeijan Tj paukkuja joita käytetään tulenjohdossa. Esim. Silmien edessä räjähtäminen voi aiheuttaa sokeuden. Aivan turha vähätellä näitä Uuskommunistien tekemisiä ei tarvitse kuin katsoa yuo tubesta, niin näkee asioiden oikean luonteen.

    • Jussi Jalonen says:

      Ylempänä tuli jo mainittua, että Hämeensillalla jysähti vanhanaikainen tykinjytky. Poliisin tiedotteen mukaan myös Satakunnansillalla olisi näin tapahtunut. Poliisi puhuu myös “naamioituneesta väkijoukosta”; en nähnyt näitä kyseisiä tapahtumia paikan päällä, mutta selvää on, että kyse oli erittäin pienestä ryhmästä 500 ihmisen joukossa.

      Oikeustalolla näkemäni sähikäisen tai soihdun viskasi yksi henkilö, joka oli tuossa kohtaa hakemassa selvästi provokaation mahdollisuuksia — hänellä oli siis musta huppu ja huivi — ja lienee kuulunut tuohon samaan ryhmään.

      Vähättelyjä tuskin on kirjoittanut kukaan, mutta ongelmana on että vastamielenosoitus on nyt kokonaisuudessaan esitetty mellakkana, ja paikalla olleet rivikansalaiset ovat huomanneet olleensa vaikka mitä, kuten nyt esimerkiksi “uuskommunisteja”.

  5. Jussi Jalonen says:

    Tähän väliin laitan kommenttiosastolle muistutuksena, että välttämättä en ehdi täällä päivystämään tai kaitsemaan keskustelua. Blogini suodattimissa on asetukset, joilla aiemmin kommentoinut henkilö voi kommentoida vapaasti, mutta uudet kommentoijat minun täytyy hyväksyä erikseen. Siltä varalta jos palautetta tulee paljon tai jollakulla on kovakin halu ihan vain väittää vastaan, niin välttämättä ei kannata odottaa, että saisi minut välittömästi kiinni.

  6. Jussi Jalonen says:

    Sen verran tässä tein päivitystä, että lisäsin tähän bloggaukseen valokuvan tuosta mainitsemastani rumpuryhmästä saatuani heiltä siihen luvan.

  7. Esko Mäkinen says:

    Dobrý den vaan täältä Tsekistä ja kiitos oivallisesta kirjoituksesta. Puolalaisten olisi syytä olla ylpeitä metsästäjämakkarastaan, joka myös näin osallistui fasisminvastaiseen liikehdintään. Itse ihmettelen myös monen muun lailla miten ihmeessä on mahdollista natsitervehdyksien ja -puheiden esittäminen ilman poliisin puuttumista asiaan – tai peräti poliisin tuella? Näytin natsien viittomakuvaa tästä jutusta tsekkiläiselle avovaimolleni, hän sanoi että eikös tuo ole laitonta. Niinpä.

    • Jussi Jalonen says:

      Puolalaisen riistamakkaran ja kroatialaisen luumuviinan voimin tosiaan mentiin! Pitäähän sitä kunnon eväät olla.

    • Seppo Lehto says:

      Sudeettisaksalaisten 1000-vuotisen asutuksen riisto, yli 3 miljoonan karkoitus ja yli 300 000 murhauttaminen sotien jälkeen täytti kansanmurhan aakkoset kommunistisen “Tsekkoslovakian” / Tsekin toimin. Joten turha puhua ja verrata käsitervehdyksiä kommunismin rikoksiin.
      Puolassa ja Tsekissä ymv maissa myydään avoimesti toreilla Hitler tulitikkuaskeja ymv, mitä Saksassa ei sallita, kaikki on monesti tulkintaa toisarvoisista asioista. Kun paavi, joulupukki ja usa-presidenttiehdokkaat tervehtivät kukaan ei ala heitä natsittelemaan?

      Nashledanou

      Seppo Lehto http://ajan-suunta.blogspot.fi

  8. Jussi Jalonen says:

    Rikostoimittaja Tuomas Rimpiläisellä muuten on Twitterissä oikein laadukasta videoaineistoa mielenosoituksista, ja hän on selvästi ehtinyt kameransa kanssa moneen paikkaan kuvaamaan sekä uusnatseja että vastamielenosoittajien joukossa olleiden muutamien suoraa toimintaa hakeneiden edesottamuksia. Tiettyä huvittavuutta on videossa, jossa hupparipäinen kaveri pysäyttää ruotsalaisten uusnatsien auton hyppäämällä Pellavatehtaankadulla konepellille, raivostuneet uusnatsit purkautuvat autosta ja juoksevat kaverin perään, eivät saa vilkaskinttuista anarkistia kiinni ja tekevät viimeiset uhmakkaat siegheilit Pikku Kakkosen puistossa.

  9. Leppo Sehto says:

    Poliisin tiedotusta voinee kyseenalaistaa senkin suhteen, että kaikki kiinniotetut olivat muka vastamielenosoittajia. Kuva Soldiers of Odin -huppariin pukeutununeesta henkilöstä mahallaan kahden poliisin jaloissa löytyy ainakin Punk in Finland -foorumilta ja Saku Timosen blogista:

    Tosin voihan se olla, että poliisit ovat päästäneet kyseisen henkilön tilanteen jälkeen menemään, jolloin häntä ei ole virallisesti kiinniotettu, mutta vastamielenosoittaja hän ei ole.

  10. Ilkka Pasanen says:

    Olin paikalla täällä lahden toisella puolella Göteborgissa kuukausi sitten natsimarssin vastaisessa mielenosoituksessa. Tosin se osaltani rajoittui vaihtoehtokirjamessuilla käyntiin ja poistuimme lapsenlapseni kanssa paikalta, kun hänen vanhempansa halusivat mennä Korsvägenille, mistä natsien marssi oli tarkoitus alkaa. Seitsenvuotiaalle tyttärentyttärelleni on varmasti moffan kanssa kuningasta ja prinsessaa leikkiminen vielä toistaiseksi mielekkäämpi harrastus.
    Natsien marssihan kuihtui kahden saman merkkisen kauppaliikkeen välillä tapahtuneeksi iltapäiväkävelyksi – tosin syynä oli heidän virkavallan väkivaltainen vastustaminen, poliisien estäessä heitä käyttämästä marssireittiä, joka heiltä oli evätty.
    Mainitsemani kauppaketju täytti parin kuukautta sitten 100 vuotta ja tarjoili silloin asiakkailleen synttärikakkua. Nähtäväksi jää saavatko poliiseja väkivaltaisesti vastustaneet “kakkua”; tutkinta asiasta on meneillään,

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s