Aina toisinaan minulta kysytään, mitä oikeastaan olen kirjoittanut, ja millä ansioilla kutsun itseäni “sotahistorian tutkijaksi” tai historiantutkijaksi ylipäätään? Olen väsännyt tämän sivun lyhyeksi esittelyksi tekemistäni kirjoista.
Ensimmäinen kirjoittamani historiateos, vuonna 2008 ilmestynyt Haavoitettu ritari, oli upseerielämäkerta, jonka päähenkilö oli jääkärieversti ja Mannerheim-ristin ritari Eino Polón. Kirjoitin elämäkerran edesmenneen jääkäriupseerin omaisten tilauksesta ja sain hankittua sille kustantajan ihan itse. Teoksen julkaisi muinoin Tampereen Sampolassa toiminut militariaan erikoistunut Apali-kustantamo.
Kirjaa kirjoittaessani en osannut vielä kaikkea, minkä tätä nykyä osaan, mutta palaute oli ihan myönteistä, ja arvostelut Helsingin Sanomissa ja Keskisuomalaisessa olivat ainakin omasta mielestäni suotuisia. Ensimmäinen arvostelu luonnehti kirjaa “psykologiseksi elämäkerraksi”. Teos arvosteltiin myös Antti Vuorenrinteen toimesta Demarissa, niin ikään asiallisesti ja rohkaisevaan sävyyn, mutta tämä arvostelu on kadonnut verkosta silloin kun isompi työväenpuolue pisti äänenkannattajansa ulkoasun uusiksi. Kirjaa ei ole myynnissä enää yhtään missään, antikvariaatteja lukuunottamatta. Erinäisten vaiheiden kautta sain sentään pelastettua painoksen loppuerän.
Ensimmäisen teoksen jälkeen käytin aikani väitöskirjan tekemiseen, koska tohtorin tutkintokin piti hankkia. Suomen kaartin vuoden 1831 Puolan-sotaretkeä käsittelevä teos On Behalf of the Emperor, On Behalf of the Fatherland ilmestyi Leidenissä toimivan kansainvälisen Brill-kustantamon julkaisemana vuonna 2015. New Jerseyssä vaikuttava professori Christopher Gennari arvosteli kirjan H-netissä omintakeiseen tyyliinsä.
Teos on toistaiseksi ainoa kansainvälisesti julkaistu monografiani, mutta moni ei saa ikinä aikaiseksi sitä ensimmäistäkään, ja ainakin kustantamo oli varsin pramea. Brill teki aikoinaan Alankomaiden natsimiehityksen aikana yhteistyötä kolmannen valtakunnan kanssa ja painatti saksalaisille ohje- ja opaskirjoja, mutta sodanjälkeisten selvittelyjen jälkeen kustantamo on ollut puhdas ja kunnioitettava kansainvälinen akateeminen kirjapaja. Oma teokseni on yhä kaupan kustantajalla, mutta koska kyseessä on Brill, sen vähittäismyyntihinta on korkeampi kuin Puolan-sotaretken kustannukset per capita.
Kun kerran ensimmäisestä kirjasta oli ollut jonkin verran aikaa, niin pukkasin vuonna 2015 saman tien ilmoille toisenkin tietoteoksen. Vapaaehtoiset oli katsaus suomalaisiin vierastaistelijoihin 1800- ja 1900-luvuilla, ja sen julkaisi Somerolla vaikuttava Amanita, joka muuten on hyvin vieraanvarainen ja ystävällinen kustantamo. Tämänkin kirjan vastaanotto oli miellyttävä, ja opus noteerattiin Helsingin Sanomissa, Tieteessä tapahtuu -lehdessä sekä Agricolan kirja-arvosteluissa. Teosta voi niin ikään kysellä kustantajalta.
Neljännen kirjan sain aikaiseksi vuonna 2017. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran julkaisema Summan tarina käsittelee, kuten nimestä voinee arvata, Summan taistelua Suomen talvisodassa. Tutkimuksena teos yhdistää sodan sosiaalihistoriaa ja tunteiden historiaa. Tarkastelussa ovat rintamayhteisön ja taistelukokemuksen kaikenlaiset ulottuvuudet. Tämä hanke oli minulle henkilökohtaisin, koska äitini isä kaatui Summan taistelussa. Kirja ilmestyi syyskuussa 2017, on myynnissä varsin näkyvästi useimmissa kirjakaupoissa, ja sen voi myös halutessaan tilata kustantajalta.
Kirjan ehätti ensimmäisenä arvostelemaan kaikista mahdollisista julkaisuista Vihreä Lanka, sittemmin myös Agricola-forum, sekä sopivasti vuoden 2017 itsenäisyyspäivän jälkeen myös Helsingin Sanomat. Siihen nähden, että kritiikkejä kirjasta ilmestyi Suomen satavuotisjuhlien yleisessä tungoksessa harvakseltaan ja vasta kuukausia julkaisupäivän jo mentyä, sitä ehdittiin saamieni yhteydenottojen valossa ilmeisesti lukea jo syksyn aikana varsin kohtuullisesti. Alkuvuodesta 2018 teos noteerattiin muun muassa Pohjois-Karjala-viikkolehdessä ja Pohjalaisen lukijapalstalla.
Keväällä 2019 ilmestynyt Suomalaisen kuoleman historia oli yhteistyössä tehty teos, jossa olin mukana toimituskunnassa ja erään artikkelin kanssakirjoittajana. Tässä esitellyistä muista opuksista poiketen se ei siis ole omaa käsialaani kannesta kanteen; olen ottanut sen kuitenkin tähän mukaan, koska olin yksi toimittajista, ja koska hanke oli työläs, mutta palkitseva. Kirjaprojekti, jota olen kuvaillut tarkemmin täällä, sai alkunsa Suomalaisen Kuolemantutkimuksen Seuran piirissä, ja kaikki toimituskunnan jäsenet — Ilona Pajari, minä, Riikka Miettinen ja Kirsi Kanerva — olivat tuolloin Seuran hallituksen jäseniä.
Kuolema puhuttelee suomalaista lukijakuntaa, ja Gaudeamus-kustantamon julkaisema teos herätti odotetusti paljon huomiota. Maakuntalehdistä teoksen noteerasi Keskisuomalainen, jonka arvostelu ilmestyi myös Etelä-Suomen Sanomissa, Karjalaisessa ja muissakin lehdissä. Aivan oman arvostelunsa julkaisi Karjala-lehti, ja Kymen Sanomat puolestaan haastatteli Ilona Pajaria kirjan sisällöstä. Itä-Suomen ulkopuolella Tampereen seurakuntayhtymien Silta-lehti huomioi teoksen, samaten myös kristillis-yhteiskunnallinen Kotimaa. Pohjanlahden takana ruotsinsuomalainen Sisuradio teki teoksesta jutun, ja Suomen Tukholman-instituutin kirjaraati laittoi teoksen tietokirjojen kärkilistalle
Eri puolueiden äänenkannattajista teoksen arvostelivat Demokraatti, Suomenmaa ja kokoomuksen Verkkouutiset. Kulttuuripiirien suopeutta teokselle tarjoili Nuori Voima, ja Suomen Tietotoimiston tietoiskun kirjasta julkaisivat Maaseudun Tulevaisuus ja MTV3. Myös Kanava-lehdessä ilmestyi lyhyt katsaus teoksesta, ja kenties persoonallisin kritiikki lähti Kari Salmisen kynästä Turun Sanomille. Kaiken kruunuksi Yleisradio teki kirjasta kolmiosaisen ohjelmasarjan.
Sodan ja kuoleman jälkeen minua alkoi kiinnostaa raha, joten vaelsin kapitalismin alkulähteille tutustuakseni laissez-faire-filosofi Ayn Randin maailmaan. Kirjahanke oli tavallaan jatkoa vanhalle Atlas Shrugged -lukupäiväkirjalleni. Opuksessa yritän tarjoilla kattavamman katsauksen Ayn Randin mielenmaisemaan ja aateperintöön. Kirja on ilmestynyt Gaudeamuksen kustantamana syyskuussa 2019. Mikäli kultadollarit, oikeistopolitiikka, yli-ihmisfilosofia ja yövartijavaltio kiinnostavat, teoksen saa käsiinsä mistä tahansa hyvästä kirjakaupasta tai suoraan kustantamolta.
Ensimmäisenä kirjan ehti arvostella Salla Nazarenko Ulkopolitiikka-lehdessä. Nazarenkon myönteinen kritiikki oli itselleni suoranainen virstanpylväs, sillä se ilmestyi jo ennen kuin olin edes itse nähnyt kirjaa painetussa asussa. Turun Sanomat laati teoksesta taloussivuilleen varsin näyttävän esittelyn sikäläisten kirjamessujen aikana. Sittemmin arvosteluja on ilmestynyt Sami Eerolan Spektaakkeliyhteiskunta-blogissa, kollega Mikko Poutasen päätoimittamassa Politiikasta-lehdessä, Tutkaimessa ja Agricola-verkossa. Viimemainitun arvostelun kirjoittanut dosentti Ilkka Pirttilä luonnehti teosta “yhdeksi parhaimmista suomalaisista 2010-luvun aatehistoriallisista tutkimuksista”, joten kaiketikaan se ei mennyt aivan pieleen.
***
Olen tietysti raapustellut myös useamman tutkimusartikkelin ja kasan populaarimpia tekstejä, ja jos täydellinen julkaisuluetteloni kiinnostaa, niin sen saa pyytämällä. Ensimmäisessä maailmansodassahan pääsi hävittäjä-ässäksi pudottamalla viisi viholliskonetta; olen kirjoittanut viisi kirjaa ja ollut mukana toimittamassa yhtä, joten ässälukemissa siis ollaan.
31.10.2019, Jussi Jalonen
Historiantutkijan näkötorni 
