Tampereen yliopiston konsistorivaalien ehdokaslistat ilmestyivät tänään, ja eräiden kollegojen pyynnöstä olen itsekin konsistoriin ehdolla ryhmässä kaksi (“muu opetus- ja tutkimushenkilöstö sekä muu henkilöstö”). Ehdokkuus hallinnolliseen tehtävään ei ole varsinaisesti kenttä, jossa olisin omimmillani, mutta ilmeisesti ainakin jotkut olivat vakuuttuneita toiminnastani Tampereen yliopiston lakkopäällikkönä äskeisen yliopistojen työtaistelun yhteydessä. Pyrin vastaamaan luottamukseen parhaani mukaan.
Uuden Tampere3-prosessin myötä syntyvän yliopiston kannalta konsistorivaalit ovat ratkaiseva välivaihe, ei vähiten sen vuoksi, että vaalit käydään perustuslain kannalta kyseenalaisessa tilassa. Vuoden alussa esitelty uusi johtosääntö, jonka piti olla uuden uljaan Tampereen yliopiston Pacta Conventa, on ollut sisällöltään lievästi sanoen ristiriitainen paperinkappale. Ensi vaiheessaan johtosääntö aiheutti yliopistolla massaprotestin ulosmarssin muodossa, ja sittemmin yliopistoyhteisön edustajat hankkivat samaisesta dokumentista lausunnot kahdelta professoritason oikeusoppineelta, Juha Lavapurolta ja Olli Mäenpäältä. Lausunnot totesivat johtosäännön sisällön ristiriitaiseksi perustuslain kanssa, minkä seurauksena henkilöstöjärjestöt ja ylioppilaskunta tekivät johtosäännöstä kantelun eduskunnan oikeusasiamiehelle. Konsistorivaalien merkitystä on avannut samaten ehdolla oleva kollega Hanna Kuusela omassa bloggauksessaan, jonka lukemista voi suositella kaikille.
Konsistorivaalit on joka tapauksessa käytävä siitä huolimatta tai oikeammin nimenomaan sen vuoksi, että Suomen perustuslaki on tällä hetkellä katkolla Tampereen yliopistolla. Tilanteessa, jossa yliopiston siirtymäkauden hallitus tietoisesti sivuuttaa perustuslain ja yliopistolain milloin mielii, on olennaista saada valituksi laillisuusperiaatetta kunnoittava konsistori. Vaalien alku tosin ei lupaa hyvää, sillä siinä missä uusi johtosääntö sivuutti perustuslain, on konsistorivaalien ehdokasasettelussa onnistuttu sivuuttamaan yliopiston oma vaalisääntö. Vuoden alusta hyväksytty yliopiston vaalisääntö toteaa kohdassaan 3 § yksiselitteisesti ja suoraan “vaalikelpoisia eivät ole yliopiston rehtori, provosti, vararehtorit, dekaanit, varadekaanit eivätkä rehtorin suorat palvelujohtaja-alaiset eivätkä vaalitoimikunnan jäsenet.” Syystä tai toisesta Tampereen teknillisen yliopiston dekaanit Mika Grundström, Heli Harrikari ja Pauli Kuosmanen — näistä kaksi viimemainittua uuden johtosäännön vannoutuneita puolestapuhujia — on kuitenkin kelpuutettu ehdokkaiksi samaisessa kakkoskiintiössä. Professorien kiintiössä puolestaan ehdokkaina ovat vararehtori Jarmo Takala ja dekaani Jyrki Vuorinen.
Paitsi, että ratkaisu näyttäisi olevan vastoin vaalisääntöä, se joutuu entistä kyseenalaisempaan valoon, kun Tampereen yliopiston puolella on tietojen mukaan nimenomaan korostettu, että dekaanit eivät voi olla ehdolla. Tampere3-yliopistofuusion siirtymäkauden säädöksissä on huomautettu, että “Tampereen yliopisto ja Tampereen teknillinen yliopisto valitsevat ensimmäisen konsistorin jäsenet yhdenvertaisuuden periaatetta noudattaen yhdessä siten, että Tampereen yliopiston nimeämistä ehdokkaista valitaan puolet ja Tampereen teknillisen yliopiston nimeämistä ehdokkaista valitaan puolet vaalisäännön 2 §:n tarkoittamien ryhmien jäsenistä”. Säädöksissä ei ole tässä kohtaa erikseen huomautettu kolmannesta pykälästä, jossa johtoporras on rajattu ulos; mutta se ei nähdäkseni ole mikään syy olla noudattamatta vaalisääntöä, etenkin kun Tampereen yliopiston puolella on näin selvästikin tehty.
Viimeistään tämänpäiväisten tapahtumien jälkeen ja Tampere3-prosessin jatkuvien epäselvyyksien vuoksi näyttää siltä, että nämä vaalit on pakko käydä laillisuusperiaate ja yliopiston itsehallinto keskiössä. Konsistorin tehtävät opetusta ja tutkimusta seuraavana yliopiston akateemisena hallituksena ovat jo sellaisenaan huomattavat; mutta näitä ei voi rakentaa pohjalle, jossa laillisuus ja hyvä hallintotapa ovat kortille laitettua tavaraa. Vaaleissa on käsiteltävä yliopiston tulevaisuutta perusasiat edellä.
Historiantutkijan näkötorni 
Kun puhutaan perustuslaista ja sen hengestä olisi syytä ottaa myös huomioon yksilöiden oikeus asettua ehdolle erinäisiin tehtäviin. Se, että on toiminut jossain yliopistossa joskus dekaanina ei pitäisi olla syy rajata pois jostain vaalista. Selkeästi myöskään tässä kohdassa ei ole tarkoitettu sitä, että kuolevien yliopistojen dekaanit tai vararehtorit olisivat esteellisiä toimimassa uuden, tammikuussa 2019 perustettavan tehtävien luottamustehtävissä.
Huomionarvioista on myös se, että vaalitoimikunnassa on mukana Tampereen yliopiston hallinto-oikeuden professori. Olettaisin hänen ottaneen jo kantaa tällaiseen asiaan.
Eh. Eivät nämä henkilöt ole toimineet “jossain yliopistossa joskus dekaanina”, vaan ovat dekaaneja tällä hetkellä. Ja vaalisääntöä on kaikkien muiden pykälien kohdalla sovellettu täysimääräisesti siten kuin se lukee. Vain tässä kohtaa tehtiin poikkeus, ja sen tueksi on esitetty saivartelua. Selkeästi myöskään tässä kohdassa ei ole tarkoitettu sitä on näppärän johdatteleva kommentti, mutta sehän ei ole alkuunkaan selkeää.
Ja eihän “yksilöiden oikeus asettua ehdolle erinäisiin tehtäviin” ole muutenkaan täysimääräisenä toteutunut, eikä voi toteutua; muuten kuka tahansa voisi olla ehdokkaana missä kiintiössä tahansa. Esimerkiksi apurahatutkijoiden vaalikelpoisuus tarkastettiin viimeisen päälle. On hassua väittää, että juuri yliopiston johdon edustajille, jotka on vaalisäännössä selvästi rajattu ulos, pitäisi antaa tasa-arvon nimissä erivapaus.
Vaalitoimikunnan jäsenet — sekä professorien että kakkoskiintiön edustajat — muuten laiminlöivät tehtävänsä, mistä heitä onkin syytä moittia. Mutta viime kädessä päätöksen teki nyt sitten hallintojohtaja.