Kirjahanke: Summan tarina

  

Aloitin viime kuussa uuden tietokirjan kirjoittamisen. Tällä kertaa aiheena oli vaihteeksi talvisota. Keskityn teoksessa Summan taisteluun kokemushistoriallisesta näkökulmasta, ja teoksen työnimenä on Summan tarina.

Olin miettinyt kirjan kirjoittamista Summan taistelusta jo pitkään. Asiaan vaikuttivat etupäässä perhesyyt; olen aiemminkin maininnut, että äidinpuoleinen isoisäni Matti Vikman, jonka nimi on kaiverrettu ylläolevaan Nokian kummitehtaan kaatuneiden työläisten muistolaattaan, kaatui Summassa 6. helmikuuta 1940, taistelujen saavutettua ankarimman vaiheensa. Väitöskirjaa laatiessani mietiskelin, missä määrin olisi joskus mahdollista tuottaa mikrohistoriallinen kuvaus kyseisen päivän tapahtumista sekä rintamalta että isoäitini perheestä, ja ehdin tuolloin jo luonnostella tätä ajatustani kirjalliseen asuun. Sittemmin alkoi saman kuvauksen laajentaminen tietokirjaksi tuntua hyvältä ajatukselta. Viime vuosina ilmestyneiden uusien talvisodan yksittäisiä taisteluja käsitelleiden kirjojen jälkeen ehdin jo huolestua, ehtisinkö palata tähän teemaan riittävän ajoissa. Nähtävästi kenttä on kuitenkin vielä vapaa, ja Summan taisteluun ei ole kukaan muu ammattitutkija nyt lähiaikoina tarttumassa.

Tarkoitukseni on luodata sotakokemusta etenkin päiväkirjojen ja kirjeaineiston kautta. Arkistoissa on säilynyt aiheesta runsain mitoin materiaalia, mutta olen huomannut, että myös yksityisillä kansalaisilla on yhä vieläkin muistoja sota-ajalta. Verkkomaailman kautta on helppo lähestyä suurta yleisöä, joten tämä kirjoitukseni onkin julkinen aineistopyyntö. Mikäli hallussanne on talvisodan aikaisia kirjeitä tai päiväkirjoja, jotka liittyvät tavalla tai toisella Summassa joulukuusta 1939 helmikuuhun 1940 käytyihin taisteluihin, tai muuten Kannaksen länsiosissa käytyihin taisteluihin, niin olisin hyvin kiitollinen, jos voisitte ottaa yhteyttä minuun. Myös lehtileikkeistä saa ilmoittaa; sanomalehtiin pääsee toki helposti käsiksi muutenkin, mutta esimerkiksi perheiden varta vasten kokoamissa ja säilyttämissä leikekirjoissa on kokonaan toisenlainen kokemuksellinen sisältö. Kirjallista aineistoa otan vastaan mielihyvin vaikka miten paljon, mutta mahdollisten haastattelujen osalta joudun olemaan valikoivampi aiheen mittavuuden takia. Mikäli teillä, omaisillanne tai tutuillanne olisi jotain muistoja Summaan liittyen, niistä saa siis kertoa minulle.

Kirjan ei ole tarkoitus olla yksinomaan taistelukuvaus, vaan haluan peilata samalla myös kotirintaman tuntoja. Rintamalla taistelleiden miesten kokemusten ohella tarkoituksena on keskittyä myös heidän perheidensä ja omaistensa läpikäymiin tuntemuksiin ja siihen, miten Summan taistelut heijastuivat heidän arkielämäänsä. Kaikki kirjeaineisto, jonka kautta voi jollain tavoin hahmottaa vuorovaikutusta etulinjan ja kodin välillä taistelun aikana, on siis erittäin arvokasta. Lähtökohtani on sosiaalihistoriallinen, mutta samalla yksilökeskeinen.

Se uusi elementti, minkä haluan tuoda Summan taistelujen käsittelyyn, on alueellisen sotakokemuksen ja sen merkityksen aiempaa yksityiskohtaisempi tarkastelu. Talvisodan aikana armeijan yksiköt koottiin maakunnallisesti, minkä seurauksena esimerkiksi Taipaleen taisteluista muotoutui leimallisesti pohjalaisten ja keskisuomalaisten sotilaiden taistelu. Vastaavalla tavalla Summan taistelut olivat ennen muuta länsisuomalaisten, eli hämäläisten, satakuntalaisten ja varsinaissuomalaisten sotilaiden taistelu, jolle antoivat erityissävynsä taisteluun osallistuneet alueellisesti kootut yksiköt. Eräs paikallisesti tuttu esimerkki on JR 8:n ensimmäinen pataljoona, joka tunnettiin nimellä ”Porin pirut”. Nimenomaan Porissa näyttäisi kokemus Kannaksen ratkaisutaisteluista sulautuneen yhteen kotirintaman omien dramaattisten kokemusten kanssa. Summan taistelujen ratkaisevan vaiheen käynnistyessä 2. helmikuuta neuvostoilmavoimat tekivät rajun hyökkäyksen Poria vastaan surmaten 21 kaupunkilaista. Suhteellisesti ottaen olivat pommituksen tuhot kaksi kertaa rajummat kuin Helsingissä. Summassa taistelleet satakuntalaiset rintamamiehet ja pommitusten keskellä elänyt kotirintaman väki olivat siis täsmälleen samanaikaisesti hyökkäyksen kohteena, mikä merkitsi sotakokemuksen kollektiivisuutta ja kertautumista.

Summan taisteluun liittyy myös muutamia seikkoja, joita ei vielä ole tietokirjallisuudessa tai tutkimuksissa aivan täysin kattavasti selvitetty. Eräs näistä on viipurilaisten sotilaspoikien hätäinen kokoaminen reserviksi sen jälkeen, kun pääpuolustuslinja oli murtunut Lähteen lohkolla. Kaikki tähän liittyvä muistitieto on niin ikään tervetullutta. Viime aikoina olen tutkimuksen yhteydessä ollut erityisen kiinnostunut sodanaikaisten sosialidemokraattisten paikallisyhdistysten muistokirjoituksista rintamalla kaatuneille nuorisojäsenilleen. Länsi-Suomen tehdaskaupungeissa työväenliikkeellä oli vahva asema, joten taisteluun liittyvä alueellinen perspektiivi sisältää täten myös paikallista poliittista erityisluonnetta sivuavan perspektiivin. Työväenlehdistön muistokirjoitukset eroavat korostetun aatteellisessa paatoksessaan kiintoisalla tavalla porvarillisten lehtien tai maakuntalehtien perinteisestä runebergilaisesta hartaudesta. Tarkoitus on nostaa kirjassa esille myös yksittäisiä henkilöitä, mielellään kaikista joukkoyksiköistä tasapuolisesti.

Mutta lyhyesti, vielä kerran: mikäli omaisillanne, tuttavillanne tai teillä itsellänne on jotain sota-ajalta säilyneitä muistoja tai kirjallista aineistoa Summan taisteluihin liittyen, niin ottakaa yhteyttä. Allekirjoittaneen sähköpostiosoite on, kuten aina j.o.jalonen@gmail.com