Uuden uljaan Tampere3-yliopiston hallinto on lähestulkoon paikallaan. Mikäli jätetään huomiotta muutamia pikkuseikkoja kuten mahdollisesti perustuslain vastainen johtosääntö, vastoin vaalisääntöä suoritettu konsistorin ehdokasasettelu, yliopistolain kannalta kyseenalaisesti nimitetty konsistorin puheenjohtaja sekä konsistorin repeäminen jo järjestäytyessään puheenjohtajan arveluttavan menettelyn seurauksena, kaikki on jo viittä vaille valmista. Yliopisto tarvitsee enää vain rehtorin, tuon näkemyksellisen muutosjohtajan, jota on etsitty jo helmikuusta asti. Yliopistosäätiö viritteli tunnetusti rehtorihakua jo viime vuoden marraskuussa, mutta kompastui tuolloin perustuslakiin, mikä vaikuttaa muodostuneen Tampere3-prosessissa vallitsevaksi asiaintilaksi. Kaikki tämä edustaa eittämättä “strategisen johtamisen” kovinta kärkeä Suomessa tällä hetkellä.
Rehtorikandidaatin etsiskely on siis ollut näkyvästi käynnissä, ja reilu viikko sitten yliopiston nurkanvaltaushallituksen tilapäinen pomo Marja Makarow mainitsikin Aamulehden haastattelussa, että “rehtorin rekrytointi on edennyt pitkälle”. Viikkoa myöhemmin torstaina yliopiston oikeustaistelu saavutti uuden asteen konsistorin kokoontuessa ja haljetessa kahtia, kymmenen edustajan yhdeksästätoista pitäessä kiinni edustajiston oikeudesta valita oma puheenjohtajansa. Samana päivänä Makarow tapasi dekaanit ja konsistorin ja jätti nämä vielä tällöin siihen uskoon, että päätöstä rehtorin valinnasta ei ollut vielä tehty.
Päätös oli kuitenkin ilmeisesti jo loppuunlyöty, ja kulisseissa valmistauduttiin täyttä päätä rehtorivalinnan julkistamiseen. Luottamuksellisista syistä Makarow ei ollut vielä aiemmin maininnut Aamulehdelle loppukierroksella olevien hakijoiden nimiä, kuten oikein onkin. Kyseenalaisempaa on, että torstaina, kun päätös oli jo nähtävästi selvä, hän ei sanonut asiasta mitään yliopiston dekaaneille eikä konsistorin jäsenille. Tällä kertaa yliopiston edustajisto, jota päätös olennaisesti kosketti, pidettiin asiasta pimennossa, mutta median suuntaan tieto kyllä kulki. Tampere3-hankkeen viestintäjohtaja Katja Kannonlahti otti samoihin aikoihin yhteyttä tuttuun aluetoimittajaan vihjaisten tälle, että Tampereen yliopiston uusi rehtori olisi maanantaina haastateltavissa. Konsistorin jäsenet eivät saaneet tietoa uudesta rehtorista siirtymäkauden hallitukselta, vaan asiasta tiedustelleelta toimittajalta viikonlopun aikana.
Tiedonkulku uuden yliopiston instituutioiden välillä sujuu siis loistavasti, ainakin jos siirtymäkauden hallitukselta kysyy. Valittu menettely ei toisaalta sinänsä yllätä, kun pitää mielessä siirtymäkauden hallituksen yleisen suhtautumisen konsistoriin ja sen asemaan. Kyseessähän on vain yliopistoyhteisön vaaleilla valitsema edustajisto. Miksi heidän pitäisi tietää yhtään mitään siitä, onko yliopistolle valittu uusi rehtori? Sinänsä tietysti on myönteistä, että rehtori on valittu, koska tähän saakka on vallinnut huoli siitä, että parhaillaan istuva nurkanvaltaushallitus saattaisi käyttää de facto rehtorin valtaa koko siirtymäkauden loppuun asti.
Rehtorin nimeä ei vielä ole tiedossa. Koska johtosäännön korjauksien jälkeen rehtorilta edellytetään tohtorin tutkintoa, niin ainakin drinkkirobotti on karsiutunut pois pelistä.
Historiantutkijan näkötorni 